1 Kun Jeesus eräänä päivänä taas opetti temppelissä kansaa ja julisti hyvää sanomaa, ylipapit ja lainopettajat tulivat yhdessä vanhimpien kanssa hänen luokseen

7 Niin he vastasivat, etteivät tienneet sitä.

11 Silloin omistaja lähetti toisen palvelijan. Viljelijät pieksivät tämänkin, häpäisivät häntä ja lähettivät hänet pois tyhjin käsin.

12 Mies lähetti vielä kolmannen palvelijan, mutta tämänkin he hakkasivat verille ja ajoivat tiehensä.

14 Mutta kun vuokraajat näkivät pojan, he päättelivät yhdessä: 'Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin saamme hänen perintönsä.'

15 He raahasivat hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet. -- Mitä viinitarhan omistaja nyt tekee heille?

19 Lainopettajien ja ylipappien teki mieli ottaa Jeesus kiinni siltä seisomalta, mutta he pelkäsivät kansaa. He ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä.

20 Lainopettajat ja ylipapit pitivät Jeesusta silmällä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita. He pyrkivät saamaan hänet sanoistaan kiinni, jotta voisivat luovuttaa hänet virkavallan käsiin, maaherran tuomittavaksi.

23 Jeesus huomasi heidän juonensa ja sanoi:

26 Niinpä he eivät kansan kuullen saaneet Jeesusta kiinni puheistaan. Jeesuksen vastaus sai heidät ymmälle, ja he vaikenivat.

27 Jeesuksen luo tuli sitten muutamia saddukeuksia, niitä, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:

29 Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli lapsettomana.

30 Silloin toinen otti hänet,

31 sitten kolmas, ja vuorollaan kaikki seitsemän. Kaikki he kuolivat jättämättä jälkeensä lapsia.

32 Lopuksi nainenkin kuoli.

35 Mutta tulevassa maailmassa ne, jotka on katsottu ylösnousemuksen arvoisiksi, eivät enää mene naimisiin.

36 He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia.

37 Ja sen, että kuolleet nousevat ylös, on Mooseskin osoittanut kertomuksessa palavasta pensaasta. Hänhän sanoo, että Herra on Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.

40 Silloin ei enää kenelläkään ollut rohkeutta kysyä häneltä mitään.

42 Daavid itse sanoo Psalmien kirjassa: -- Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni.

43 Minä kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle.

45 Kaiken kansan kuullen Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

1 Ja ühel päeval, kui Ta pühakojas rahvast

2 k

3 Tema kostis ning ütles neile: „Mina küsin ka teilt ühe asja; ütelge Mulle:

4 Kas oli Johannese ristimine taevast v

5 Nemad pidasid n

6 Aga kui me ütleme inimestest, siis k

7 Nemad vastasid, et nad ei teadvat, kust.

8 Siis Jeesus ütles neile: „Ega Minagi ütle teile, missuguse meelevallaga Ma seda teen!"

9 Aga Ta hakkas rääkima rahvale seda tähendamiss

10 Ja parajal ajal ta läkitas sulase aednike juure, et nad temale annaksid viinamäe viljast. Aga aednikud peksid teda ja saatsid ta tühjalt minema.

11 Ja ta läkitas veel teise sulase. Aga nad peksid tedagi ja saatsid ta tühjalt minema.

12 Ja ta läkitas veel kolmanda. Aga nad haavasid ka seda ja t

13 Siis ütles viinamäe isand: Mis ma pean tegema? Ma läkitan oma armsa poja, vahest nad häbenevad teda!

14 Aga kui aednikud teda nägid, pidasid nad n

15 Ja nad t

16 Ta tuleb ja hukkab need aednikud ja annab viinamäe teiste kätte!" Seda kuuldes nad ütlesid: „Ärgu seda sündigu!"

17 Aga Tema vaatas neile otsa ja ütles: „Mis see siis

18 Igaüks, kes selle kivi peale kukub, läheb rusuks; aga kelle peale see langeb, selle ta teeb pihuks!"

19 Ja ülempreestrid ja kirjatundjad püüdsid selsamal tunnil pista käed Tema külge, kuid nad kartsid rahvast, sest nad said aru, et Ta nende kohta oli ütelnud selle tähendamiss

20 Ja nad varitsesid Teda ja läkitasid välja kavalad mehed, kes pidid teesklema

21 Ja nad küsisid Temalt ning ütlesid: „

22 Kas meil sünnib keisrile anda maksuraha v

23 Aga Tema m

24 Näidake Mulle teenariraha! Kelle kuju ja pealkiri sellel on?" Nemad vastasid: „Keisri!"

25 Tema ütles neile: „Siis andke keisrile, mis kuulub keisrile, ja Jumalale, mis kuulub Jumalale!"

26 Ja nad ei saanud Teda kinni v

27 Ent Ta juure tuli m

28 n

29 Oli kord seitse venda; ja esimene v

30 Ja teine samuti.

31 Ja kolmas v

32 K

33 Kelle naiseks nende seast nüüd see naine peab olema ülest

34 Jeesus kostis neile: „Sellesinase maailm-asjastu lapsed v

35 aga kes on väärt arvatud j

36 Sest nad ei v

37 Aga et surnud t

38 Jumal aga ei ole mitte surnute, vaid on elavate Jumal; sest k

39 Siis m

40 Ei nad julgenud Temalt ka enam midagi küsida.

41 Aga Ta ütles neile: „Kuidas üteldakse Kristus olevat Taaveti Poeg,

42 kuna Taavet ise ütleb Laulude raamatus: Issand on ütelnud minu Issandale: Istu Mu paremale poole,

43 kuni Ma panen Su vaenlased Su jalgealuseks järiks?

44 Taavet nimetab siis Teda Issandaks, ja kuidas Ta on tema Poeg?"

45 Aga Ta ütles k

46 „Hoiduge kirjatundjate eest, kes tahavad käia pikis rüüdes ja armastavad teretusi turgudel ja esimesi istmeid kogudusekodades ja ülemat kohta lauas söömaaegadel!

47 Nemad söövad leskede hooned ja loevad silmakirjaks pikki palveid. Need saavad seda raskema hukatuse!"