1 Parempi leipäkannikka ja rauha kuin juhlapidot ja riita.
2 Viisas orja pitää kurissa kunnottoman pojan ja pääsee perinnölle veljesten kanssa.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisten sydämet tutkii Herra.
4 Heittiö kuuntelee ilkeitä puheita, kieroilija turmion sanoja.
5 Joka köyhää pilkkaa, herjaa hänen Luojaansa, vahingonilo ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruununa ovat lastenlapset, lasten kunniana heidän isänsä.
7 Tyhmän suuhun ei sovi suora puhe eikä ruhtinaan huulille valhe.
8 Joka lahjoo, luulee lahjaansa onnenkiveksi: minne hän menee, hän menestyy.
9 Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen, joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä.
10 Viisas ottaa moitteesta opikseen, sata lyöntiäkään ei paranna tyhmää.
11 Paha ihminen kapinoi ja kapinoi, kunnes kohtaa armottoman sanantuojan.
12 Tulkoon vaikka poikasensa menettänyt karhu, kunhan ei tyhmyri hulluudessaan!
13 Joka hyvän pahalla maksaa, vetää onnettomuuden kotinsa ylle.
14 Riita syntyy kuin rako patoon -- tuki se, ennen kuin vesi nousee!
15 Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle, kumpaakin Herra kammoksuu.
16 Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan? Viisautta hän ei ymmärrä ostaa.
17 Ystävän rakkaus ei koskaan petä, veli auttaa veljeä hädän hetkellä.
18 Mieletön se, joka lyö kättä ja menee toisesta takuuseen.
19 Joka rakastaa riitaa, rakastaa syntiä. Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoaan.
20 Väärämielinen ei onnea tavoita, kieroilijan kohtaa perikato.
21 Murheen saa, joka tyhmän siittää, houkan isä ei iloa tunne.
22 Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.
23 Jumalaton ottaa salaa lahjuksen ja vääristää oikeuden tien.
24 Viisas pitää silmänsä viisaudessa, tyhmän katse kiertelee maailman rantaa.
25 Tyhmä poika on isänsä murhe, katkera pettymys äidilleen.
26 Pahoin tehdään, jos syytöntä sakotetaan, oikeutta loukataan, jos ruoskitaan kunnian miestä.
27 Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
28 Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
1 Better [is] a dry morsel, and rest with it, Than a house full of the sacrifices of strife.
2 A wise servant ruleth over a son causing shame, And in the midst of brethren He apportioneth an inheritance.
3 A refining pot [is] for silver, and a furnace for gold, And the trier of hearts [is] Jehovah.
4 An evil doer is attentive to lips of vanity, Falsehood is giving ear to a mischievous tongue.
5 Whoso is mocking at the poor Hath reproached his Maker, Whoso is rejoicing at calamity is not acquitted.
6 Sons` sons [are] the crown of old men, And the glory of sons [are] their fathers.
7 Not comely for a fool is a lip of excellency, Much less for a noble a lip of falsehood.
8 A stone of grace [is] the bribe in the eyes of its possessors, Whithersoever it turneth, it prospereth.
9 Whoso is covering transgression is seeking love, And whoso is repeating a matter Is separating a familiar friend.
10 Rebuke cometh down on the intelligent More than a hundred stripes on a fool.
11 An evil man seeketh only rebellion, And a fierce messenger is sent against him.
12 The meeting of a bereaved bear by a man, And -- not a fool in his folly.
13 Whoso is returning evil for good, Evil moveth not from his house.
14 The beginning of contention [is] a letting out of waters, And before it is meddled with leave the strife.
15 Whoso is justifying the wicked, And condemning the righteous, Even both of these [are] an abomination to Jehovah.
16 Why [is] this -- a price in the hand of a fool to buy wisdom, And a heart there is none?
17 At all times is the friend loving, And a brother for adversity is born.
18 A man lacking heart is striking hands, A surety he becometh before his friend.
19 Whoso is loving transgression is loving debate, Whoso is making high his entrance is seeking destruction.
20 The perverse of heart findeth not good, And the turned in his tongue falleth into evil.
21 Whoso is begetting a fool hath affliction for it, Yea, the father of a fool rejoiceth not.
22 A rejoicing heart doth good to the body, And a smitten spirit drieth the bone.
23 A bribe from the bosom the wicked taketh, To turn aside the paths of judgment.
24 The face of the intelligent [is] to wisdom, And the eyes of a fool -- at the end of the earth.
25 A provocation to his father [is] a foolish son, And bitterness to her that bare him.
26 Also, to fine the righteous is not good, To smite nobles for uprightness.
27 One acquainted with knowledge is sparing his words, And the cool of temper [is] a man of understanding.
28 Even a fool keeping silence is reckoned wise, He who is shutting his lips intelligent!