2 (H39:3) Minä olin vaiti, olin ääneti, en puhunut siitä, mikä hyvä on; mutta minun tuskani yltyi.3 (H39:4) Minun sydämeni hehkui minun rinnassani; kun minä huokailin, syttyi minussa tuli, ja niin minä kielelläni puhuin.4 (H39:5) Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen.5 (H39:6) Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.6 (H39:7) Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.7 (H39:8) Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni.8 (H39:9) Päästä minut kaikista synneistäni, älä pane minua houkkain pilkaksi.9 (H39:10) Minä vaikenen enkä suutani avaa; sillä sinä sen teit.10 (H39:11) Käännä vitsauksesi minusta pois, sillä minä menehdyn sinun kätesi kuritukseen.11 (H39:12) Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela.12 (H39:13) Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun isänikin.13 (H39:14) Käännä pois katseesi minusta, että minä ilostuisin, ennenkuin menen pois eikä minua enää ole.

1 To the chief music-maker. Of Jeduthun. A Psalm. Of David. 2 \39:1\I said, I will give attention to my ways, so that my tongue may do no wrong; I will keep my mouth under control, while the sinner is before me.3 \39:2\I made no sound, I said no word, even of good; and I was moved with sorrow.4 \39:3\My heart was burning in my breast; while I was deep in thought the fire was lighted; then I said with my tongue,5 \39:4\Lord, give me knowledge of my end, and of the measure of my days, so that I may see how feeble I am.6 \39:5\You have made my days no longer than a hand's measure; and my years are nothing in your eyes; truly, every man is but a breath. (Selah.)7 \39:6\Truly, every man goes on his way like an image; he is troubled for no purpose: he makes a great store of wealth, and has no knowledge of who will get it.8 \39:7\And now, Lord, what am I waiting for? my hope is in you.9 \39:8\Make me free from all my sins; do not let me be shamed by the man of evil behaviour.10 \39:9\I was quiet, and kept my mouth shut; because you had done it.11 \39:10\No longer let your hand be hard on me; I am wasted by the blows of your hand.12 \39:11\By the weight of your wrath against man's sin, the glory of his form is wasted away; truly every man is but a breath. (Selah.)13 \39:12\Let my prayer come to your ears, O Lord, and give attention to my cry, make an answer to my weeping: for my time here is short before you, and in a little time I will be gone, like all my fathers.14 \39:13\Let your wrath be turned away from me, so that I may be comforted, before I go away from here, and become nothing.