1 Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. (H38:2) Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 (H38:3) Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 (H38:4) Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 (H38:5) Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 (H38:6) Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 (H38:7) Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 (H38:8) Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 (H38:9) Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 (H38:10) Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 (H38:11) Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 (H38:12) Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 (H38:13) Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 (H38:14) Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 (H38:15) Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 (H38:16) Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 (H38:17) Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 (H38:18) Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 (H38:19) sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 (H38:20) Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 (H38:21) jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
21 (H38:22) Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
22 (H38:23) Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
1 Ein Psalm von David zum Gedächtnis.
2 Jahwe, strafe mich nicht in deinem Zorn, noch züchtige mich in deinem Grimm!
3 Denn deine Pfeile sind in mich eingedrungen, und deine Hand hat sich auf mich herabgesenkt.
4 Nichts Heiles ist an meinem Fleische wegen deines Zürnens, kein Frieden O. nichts Unversehrtes in meinen Gebeinen wegen meiner Sünde.
5 Denn meine Ungerechtigkeiten sind über mein Haupt gegangen, wie eine schwere Last sind sie zu schwer für mich.
6 Es stinken, es eitern meine Wunden wegen meiner Torheit.
7 Ich bin gekrümmt, über die Maßen gebeugt; den ganzen Tag gehe ich trauernd einher.
8 Denn voll Brand sind meine Lenden, und nichts Heiles ist an meinem Fleische.
9 Ich bin ermattet und über die Maßen zerschlagen, ich heule vor Gestöhn meines Herzens.
10 Herr, vor dir ist all mein Begehr, und mein Seufzen ist nicht vor dir verborgen.
11 Mein Herz pocht, verlassen hat mich meine Kraft; und das Licht meiner Augen, auch das ist nicht bei mir.
12 Meine Lieben und meine Genossen stehen fernab von meiner Plage, und meine Verwandten stehen von ferne.
13 Und die nach meinem Leben trachten, legen mir Schlingen; und die mein Unglück suchen, reden von Schadentun O. Verderben und sinnen auf O. sprechen Trug den ganzen Tag.
14 Ich aber, wie ein Tauber, höre nicht, und bin wie ein Stummer, der seinen Mund nicht auftut.
15 Und ich bin wie ein Mann, der nicht hört, und in dessen Munde keine Gegenreden O. Rechtfertigungsgründe sind.
16 Denn auf dich, Jahwe, harre ich; du, du wirst antworten, Herr, mein Gott.
17 Denn ich sprach: Daß sie sich nicht über mich freuen! Beim Wanken meines Fußes tun sie groß wider mich. O. die beim Wanken meines Fußes wider mich großtun
18 Denn ich bin nahe daran zu hinken, O. zu fallen und mein Schmerz ist beständig vor mir.
19 Denn ich tue kund meine Ungerechtigkeit; ich bin bekümmert wegen meiner Sünde.
20 Meine Feinde aber leben, sind stark, O. zahlreich und viele sind derer, die ohne Grund mich hassen;
21 und Böses für Gutes vergeltend, feinden sie mich an, weil ich dem Guten nachjage.
22 Verlaß mich nicht, Jahwe; mein Gott, sei nicht fern von mir!
23 Eile zu meiner Hilfe, Herr, meine Rettung!