1 Job vastasi ja sanoi:3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.5 Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?6 Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?7 Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.8 Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!10 Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.11 Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?12 Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?13 Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.15 Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.16 Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;17 auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.18 Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.19 Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;20 he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.21 Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.22 Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,23 pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?24 Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.25 Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?26 Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.27 Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.28 Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.29 Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
1 Jobas atsakydamas tarė:2 "O kad pasvertų mano vargą ir ant svarstyklių uždėtų mano kentėjimus!3 Visa tai svertų daugiau už jūros smėlį. Todėl aš nuryju savo žodžius.4 Visagalio strėlės įsmeigtos į mane, jų nuodus turi gerti mano dvasia. Dievo baisenybės išsirikiavę prieš mane.5 Ar žvengia laukinis asilas, turėdamas žolės? Ar baubia jautis prie savo pašaro?6 Ar galima valgyti beskonį dalyką be druskos? Ar kiaušinio baltymas turi skonį?7 Tai, kuo bjaurėdavosi mano siela, yra mano suspaudimo maistas.8 O kad įvyktų, ko prašau, ir Dievas suteiktų man, ko ilgiuosi.9 Kad patiktų Dievui sunaikinti mane, rankos pakėlimu pribaigti mane.10 Tai būtų man paguoda ir aš džiaugčiausi kentėdamas. Tenesigaili Jis manęs, nes aš neišsigyniau Šventojo žodžių.11 Iš kur man jėgos, kad turėčiau viltį? Koks galas, kad aš toliau gyvenčiau?12 Ar mano jėga yra akmens jėga? Ar mano kūnas iš vario?13 Manyje nėra pagalbos ir išmintis pasitraukė nuo manęs.14 Kenčiantis turėtų susilaukti gailestingumo iš savo draugo, tačiau jis atsisako Visagalio baimės.15 Mano broliai yra klastingi kaip upelis, kaip vandens srovės, tekančios pro šalį.16 Jie yra lyg tamsus ledas, padengtas sniegu.17 Saulei kaitinant, jie pradingsta, karščiui užėjusišnyksta.18 Jų kelias pasuka į šalį, jie teka į tuštumą ir pranyksta.19 Temos ir Šebos karavanai tyrinėjo juos ir pasitikėjo jais.20 Tačiau jų viltis apvylė juos, jie atėjo ir buvo sugėdinti.21 Jūs esate niekas, nes pamatę mano pažeminimą, išsigandote.22 Argi ar prašiau: ‘Duokite man dovanų iš savo turto?’23 Arba: ‘Išgelbėkite mane iš priešo rankų. Išpirkite mane iš prispaudėjų’.24 Pamokykite mane, ir aš nutilsiu; duokite man suprasti mano klaidas.25 Kokie stiprūs yra tiesos žodžiai, o jūsų kalbos nieko neįrodo.26 Jūs savo žodžiais man tik prikaišiojate; jie nuliūdusiam praeina lyg vėjas.27 Jūs puolate našlaitį ir savo draugui kasate duobę.28 Dabar pažvelkite į mane ir matysite, ar aš meluoju.29 Atsakykite, kad nebūtų netiesos. Atsakykite, ar aš ne teisus?30 Spręskite, ar aš netiesą kalbu? Ar aš neatskiriu tiesos nuo melo?"