1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. (H12:2) Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.2 (H12:3) He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.3 (H12:4) Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,6 (H12:7) Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.7 (H12:8) Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.8 (H12:9) Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.

1 To the Overseer, on the octave. -- A Psalm of David. Save, Jehovah, for the saintly hath failed, For the stedfast have ceased From the sons of men:2 Vanity they speak each with his neighbour, Lip of flattery! With heart and heart they speak.3 Jehovah doth cut off all lips of flattery, A tongue speaking great things,4 Who said, `By our tongue we do mightily: Our lips [are] our own; who [is] lord over us?`5 Because of the spoiling of the poor, Because of the groaning of the needy, Now do I arise, saith Jehovah, I set in safety [him who] doth breathe for it.6 Sayings of Jehovah [are] pure sayings; Silver tried in a furnace of earth refined sevenfold.7 Thou, O Jehovah, dost preserve them, Thou keepest us from this generation to the age.8 Around the wicked walk continually, According as vileness is exalted by sons of men!