1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. (H81:2) Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.2 (H81:3) Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.3 (H81:4) Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.4 (H81:5) Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.5 (H81:6) Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:9 (H81:10) Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.10 (H81:11) Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.11 (H81:12) Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.12 (H81:13) Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.13 (H81:14) Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,14 (H81:15) niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.15 (H81:16) Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.

1 To the Overseer. -- `On the Gittith.` By Asaph. Cry aloud to God our strength, Shout to the God of Jacob.2 Lift up a song, and give out a timbrel, A pleasant harp with psaltery.3 Blow in the month a trumpet, In the new moon, at the day of our festival,4 For a statute to Israel it [is], An ordinance of the God of Jacob.5 A testimony on Joseph He hath placed it, In his going forth over the land of Egypt. A lip, I have not known -- I hear.6 From the burden his shoulder I turned aside, His hands from the basket pass over.7 In distress thou hast called and I deliver thee, I answer thee in the secret place of thunder, I try thee by the waters of Meribah. Selah.8 Hear, O My people, and I testify to thee, O Israel, if thou dost hearken to me:9 There is not in thee a strange god, And thou bowest not thyself to a strange god.10 I [am] Jehovah thy God, Who bringeth thee up out of the land of Egypt. Enlarge thy mouth, and I fill it.11 But, My people hearkened not to My voice, And Israel hath not consented to Me.12 And I send them away in the enmity of their heart, They walk in their own counsels.13 O that My people were hearkening to Me, Israel in My ways would walk.14 As a little thing their enemies I cause to bow, And against their adversaries I turn back My hand,15 Those hating Jehovah feign obedience to Him, But their time is -- to the age.16 He causeth him to eat of the fat of wheat, And [with] honey from a rock I satisfy thee!