1 POR las noches busqué en mi lecho al que ama mi alma: Busquélo, y no lo hallé. 2 Levantaréme ahora, y rodearé por la ciudad; Por las calles y por las plazas Buscaré al que ama mi alma: Busquélo, y no lo hallé. 3 Halláronme los guardas que rondan la ciudad, Y díjeles: ¿Habéis visto al que ama mi alma? 4 Pasando de ellos un poco, Hallé luego al que mi alma ama: Trabé de él, y no lo dejé, Hasta que lo metí en casa de mi madre, Y en la cámara de la que me engendró. 5 Yo os conjuro, oh doncellas de Jerusalem, Por las gamas y por las ciervas del campo, Que no despertéis ni hagáis velar al amor, Hasta que quiera. 6 ¿Quién es ésta que sube del desierto como columnita de humo, Sahumada de mirra y de incienso, Y de todos polvos aromáticos?

7 He aquí es la litera de Salomón: Sesenta valientes la rodean, De los fuertes de Israel.

8 Todos ellos tienen espadas, diestros en la guerra; Cada uno su espada sobre su muslo, Por los temores de la noche.

9 El rey Salomón se hizo una carroza De madera del Líbano.

10 Sus columnas hizo de plata, Su respaldo de oro, su cielo de grana, Su interior enlosado de amor, Por las doncellas de Jerusalem.

11 Salid, oh doncellas de Sión, y ved al rey Salomón Con la corona con que le coronó su madre el día de su desposorio, Y el día del gozo de su corazón.

1 *Laul. l. 5:2,6Yöllä minä vuoteellani etsin häntä,

jota minun sieluni rakastaa,

minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

2 "Minä nousen ja kiertelen kaupunkia,

katuja ja toreja,

etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa.

"Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

3 *Laul. l. 5:7Kohtasivat minut vartijat,

jotka kaupunkia kiertävät.

"Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?"

4 *Laul. l. 8:2Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa,

kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa;

minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä,

ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon,

kantajani kammioon.

5 *Laul. l. 2:7; Laul. l. 8:4Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,

gasellien tai kedon peurojen kautta:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

6 Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat,

tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta,

kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?

7 Katso, siinä on Salomon kantotuoli

ja sen ympärillä kuusikymmentä urhoa,

Israelin urhoja,

8 kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja;

jokaisella on miekka kupeellansa

öitten kauhuja vastaan.

9 Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolin

Libanonin puista.

10 Sen patsaat hän teetti hopeasta,

sen selustan kullasta,

sen istuimen purppurasta;

sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.

11 Tulkaa ulos, Siionin tyttäret,

ja katsokaa kuningas Salomoa,

katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi

hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.