Amós 8

1 Eis o que me mostrou o Senhor: Vi uma cesta de frutos maduros.

2 "Que vês tu, Amós?" – perguntou-me ele –. "Uma cesta de frutos maduros" – respondi –. Ele replicou: "Chegou o fim para o meu povo de Israel. Não continuarei a perdoá-lo.

3 Naquele dia, os cantos do palácio serão gritos de aflição – oráculo do Senhor Javé. Uma multidão de cadáveres, lançados em qualquer parte. Silêncio!".

4 Ouvi isto, vós que engolis o pobre, e fazeis perecer os humildes da terra,

5 dizendo: Quando passará a lua nova, para vendermos o nosso trigo, e o sábado, para abrirmos os nossos celeiros, diminuindo a medida e aumentando o preço, e falseando a balança para defraudar?

6 Compraremos os infelizes por dinheiro e os pobres por um par de sandálias. Venderemos até o refugo do trigo.

7 O Senhor jurou pelo orgulho de Jacó: não esquecerei jamais nenhum de seus atos.

8 Não estremecerá a terra por causa disso? Não estará de luto toda a sua população? Todo o solo crescerá como o Nilo, subirá e baixará como o rio do Egito.

9 Acontecerá naquele dia – oráculo do Senhor Javé – que farei o sol se pôr ao meio-dia, e encherei a terra de trevas em pleno dia.

10 Converterei vossas festas em luto, e vossos cânticos em elegias fúnebres. Porei o saco em volta de todos os rins, e a navalha em todas as cabeças. E farei (a terra) debulhar-se em pranto, como se chora um filho único, e seu porvir será um dia de amargura.

11 Virão dias – oráculo do Senhor Javé – em que enviarei fome sobre a terra, não uma fome de pão, nem uma sede de água, mas (fome e sede) de ouvir a palavra do Senhor.

12 Andarão errantes de um mar a outro, vaguearão do Norte ao Oriente; correrão por toda parte buscando a palavra do Senhor, e não a encontrarão.

13 Naqueles dias, desfalecerão de sede as belas jovens e os moços.

14 Os que juram pelo pecado da Samaria e dizem: "Pela vida do teu deus, Dã!". e "Pelo caminho de Bersabeia!" – estes cairão e não mais se levantarão.

Israel on kypsynyt tuomioon. Rikkaiden voitonhimo ja rangaistus.

1 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, oli korillinen kypsiä hedelmiä.

2 *Aam. 7:8Ja hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Korillisen kypsiä hedelmiä".

Ja Herra sanoi minulle:

"Minun kansani Israel on kypsä saamaan loppunsa:

en minä enää mene säästäen sen ohitse.

3 *Aam. 6:10Ja sinä päivänä palatsin laulut

muuttuvat valitukseksi,

sanoo Herra, Herra.

Paljon on oleva ruumiita,

joka paikkaan heitettyjä. Hiljaa!"

4 *Aam. 2:7Kuulkaa tämä, te jotka poljette köyhiä

ja tahdotte tehdä lopun maan nöyristä,

5 *5. Moos. 25:13sanoen: "Milloin loppuu uusikuu,

että saamme myydä viljaa,

ja milloin sapatti,

että saamme avata jyväaitan,

pienentää eefa-mitan ja suurentaa painon

ja pettää väärällä vaa’alla,

6 *Aam. 2:6että saamme ostaa vaivaiset rahasta

ja köyhän kenkäparista

ja myydä akanoita jyvinä?"

7 Herra on vannonut hänen kauttansa,

joka on Jaakobin kunnia:

Totisesti, minä en ikinä unhota

yhtäkään heidän tekoansa.

8 *Aam. 9:5Eikö senkaltaisesta maa jo vapise

ja kaikki sen asukkaat murehdi?

Eikö se nouse kaikkinensa niinkuin Niili,

kuohu ja alene niinkuin Egyptin virta?

9 *Miika 3:6Ja on tapahtuva sinä päivänä,

sanoo Herra, Herra,

että minä annan auringon laskea sydänpäivällä

ja teen maan pimeäksi keskellä kirkasta päivää.

10 *Jer. 6:26; Jer. 48:37; Sak. 12:10Minä muutan teidän juhlanne murheeksi

ja kaikki teidän laulunne valitusvirsiksi.

Minä panen kaikkien lanteille säkkipuvun

ja teen kaljuksi jokaisen pään.

Ja minä saatan teidät suremaan,

niinkuin ainokaista poikaa surraan,

ja se päättyy, niinkuin päättyy katkera päivä.

11 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra,

jolloin minä lähetän nälän maahan:

en leivän nälkää enkä veden janoa,

vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

12 Silloin he hoippuvat merestä mereen,

pohjoisesta itään;

he samoavat etsien Herran sanaa,

mutta eivät löydä.

13 Sinä päivänä nääntyvät janoon

kauniit neitsyet ja nuorukaiset,

14 *1. Kun. 12:28; Hoos. 10:10ne, jotka vannovat sen nimeen,

joka on Samarian syntivelka, ja sanovat:

"Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan,

ja niin totta kuin elävät Beerseban menot!"

— He kaatuvat eivätkä enää nouse.