Amós 7

1 Eis o que me mostrou o Senhor Javé: uma nuvem de gafanhotos no tempo em que a forragem começa a crescer. Era a forragem depois da ceifa reservada ao rei.

2 Quando os gafanhotos acabaram de devorar a erva da terra, eu disse: "Se­nhor, tende misericórdia! Como poderá resistir Jacó, sendo ele tão pequeno?".

3 O Se­nhor arrependeu-se. "Isso não acontecerá’’ – disse o Senhor.

4 Eis o que ainda me mostrou o Senhor Javé: o Senhor Javé chamava o fogo para exercer o castigo. O fogo, tendo devorado o grande abismo, consumia também os campos.

5 Então, disse eu: "Cessai, Se­nhor Javé! Como poderá resistir Jacó, sendo ele tão pequeno?".

6 O Senhor arrependeu-se. "Pois tampouco isso há de acontecer" – disse-me o Senhor.

7 Eis o que me mostrou o Senhor Javé: o Senhor estava de pé sobre um muro a prumo, com um prumo na mão.

8 "Que estás vendo, Amós?" – perguntou-me –. Eu disse: "Um prumo" – "Eis que vou passar ao prumo o meu povo de Israel" – replicou o Senhor –, "e não lhe perdoarei mais.

9 Os lugares altos de Isaac serão devastados, os santuários de Israel serão destruídos; eu me levantarei e brandirei a espada contra a casa de Jeroboão."

10 Amasias, sacerdote de Betel, mandou dizer a Jeroboão, rei de Israel: "Amós conspira contra ti no meio dos israelitas. A terra não pode mais suportar os seus discursos.

11 Ele diz que Jeroboão perecerá pela espada e que Israel será deportado para longe de seu país!".

12 Amasias disse a Amós: "Vai-te daqui, vidente, vai para a terra de Judá e ganha lá o teu pão, profetizando.

13 Mas não continues a profetizar em Betel, porque aqui é o santuário do rei, uma residência real".

14 Amós respondeu a Amasias: "Eu não sou profeta nem filho de profeta. Sou pastor e cultivador de sicômoros.

15 O Senhor tomou-me de detrás do meu rebanho e disse-me: Vai e profetiza contra o meu povo de Israel.

16 Ouve, pois, agora, a palavra do Senhor: Tu me dizes: Não profetizarás contra Israel, não falarás contra a casa de Isaac.

17 Pois bem! Eis o que diz o Senhor: Tua mulher será violada em plena cidade, teus filhos e tuas filhas cairão sob a espada, teu campo será repartido a cordel; quanto a ti, morrerás em uma terra impura, e Israel será deportado para longe de seu país".

Heinäsirkat, helle ja luotilanka kansan perikadon vertauskuvina. Aamos karkoitetaan Beetelistä.

1 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, hän loi heinäsirkkoja,

kun äpäreheinä alkoi nousta;

ja katso, se oli äpäreheinä

kuninkaan niitosten jälkeen.

2 Ja kun ne olivat syöneet loppuun maan kasvit,

sanoin minä: "Herra, Herra, anna anteeksi.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

3 Niin Herra katui sitä.

"Ei se ole tapahtuva", sanoi Herra.

4 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, Herra, Herra kutsui tulen

toimittamaan tuomiota,

ja se kulutti suuren syvyyden,

ja se kulutti peltomaan.

5 Niin minä sanoin: "Herra, Herra, lakkaa jo.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

6 Niin Herra katui sitä.

"Ei sekään ole tapahtuva", sanoi Herra, Herra.

7 *2. Kun. 21:13; Jes. 34:11Tämän hän näytti minulle:

Katso, Herra seisoi pystysuoralla muurilla,

kädessänsä luotilanka.

8 *Aam. 8:2Ja Herra sanoi minulle:

"Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Luotilangan".

Ja Herra sanoi minulle:

"Katso, minä olen laskenut luotilangan

kansani Israelin keskelle.

Minä en enää mene säästäen sen ohitse,

9 *2. Kun. 17:20vaan Iisakin uhrikukkulat tulevat autioiksi

ja Israelin pyhäköt raunioiksi.

Ja minä nousen ja nostan miekan

Jerobeamin sukua vastaan."

10 Silloin Amasja, Beetelin pappi, lähetti Jerobeamille, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Aamos on tehnyt salaliiton sinua vastaan Israelin heimon keskuudessa. Ei maa kestä kaikkea, mitä hän puhuu. 11 Sillä näin on Aamos sanonut:

'Jerobeam kuolee miekkaan,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa'."

12 *1. Sam. 9:9; Aam. 2:12Ja Amasja sanoi Aamokselle: "Sinä näkijä, mene matkaasi ja pakene Juudan maahan, syö leipäsi siellä ja ennusta siellä. 13 Mutta Beetelissä älä ennusta enää, sillä se on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli." 14 *Aam. 1:1Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle:

"En minä ole profeetta enkä profeetanoppilas,

vaan minä olen paimen

ja metsäviikunapuiden viljelijä.

15 Ja Herra otti minut laumojeni äärestä,

ja Herra sanoi minulle:

'Mene ja ennusta minun kansaani Israelia vastaan'.

16 Kuule siis nyt Herran sana:

Sinä sanot: 'Älä ennusta Israelia vastaan,

äläkä saarnaa Iisakin heimoa vastaan'.

17 *2. Kun. 17:6; 2. Kun. 17:18,24Sentähden, näin sanoo Herra:

Sinun vaimosi joutuu portoksi kaupungissa,

sinun poikasi ja tyttäresi kaatuvat miekkaan,

sinun maasi jaetaan mittanuoralla,

sinä itse kuolet saastaisessa maassa,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa."