1 Da Israel drog ut av Egypten, Jakobs hus fra et folk med fremmed tungemål,2 da blev Juda hans* helligdom, Israel hans rike. / {* Herrens.}3 Havet så det og flydde, Jordan vendte om og løp tilbake.4 Fjellene hoppet som værer, haugene som unge lam.5 Hvad har hendt dig, du hav, at du flyr, du Jordan, at du vender om og løper tilbake,6 I fjell, at I hopper som værer, I hauger som unge lam?7 For Herrens åsyn bev, du jord, for Jakobs Guds åsyn,8 han som gjør klippen til en vannrik sjø, den hårde sten til en vannkilde!

1 Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,2 silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.3 Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin.4 Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat.5 Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin?6 Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat?7 Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä,8 joka muuttaa kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi.