2 *Laul. l. 6:9Minä nukuin, mutta minun sydämeni valvoi.

Kuule, rakkaani kolkuttaa:

"Avaa minulle, siskoseni, armaani,

kyyhkyseni, puhtoiseni.

Sillä pääni on kastetta täynnä,

kiharani yön pisaroita."

3 "Olen ihokkaani riisunut;

pukisinko sen päälleni enää?

Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?"

4 Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään.

Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden;

5 minä nousin avaamaan rakkaalleni,

ja minun käteni tiukkuivat mirhaa,

sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin.

6 *Laul. l. 3:1Minä avasin rakkaalleni,

mutta rakkaani oli kadonnut, mennyt menojaan.

Hänen puhuessaan oli sieluni vallannut hämmennys.

Minä etsin häntä, mutta en häntä löytänyt;

minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut.

7 *Laul. l. 3:3Kohtasivat minut vartijat,

jotka kaupunkia kiertävät,

he löivät minua ja haavoittivat minut;

päällysharson riistivät yltäni muurien vartijat.

8 *Laul. l. 2:5"Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret:

jos löydätte rakkaani,

mitä hänelle sanotte?

Sanokaa, että minä olen rakkaudesta sairas."

9 "Mitä on sinun rakkaasi muita parempi,

sinä naisista kaunein?

Mitä on sinun rakkaasi muita parempi,

ettäs meitä näin vannotat?"

10 "Minun rakkaani on valkoinen ja punainen,

kymmentä tuhatta jalompi.

11 Hänen päänsä on kultaa, puhtainta kultaa,

hänen kiharansa kuin palmunlehvät,

mustat kuin kaarne.

12 Hänen silmänsä ovat

kuin kyyhkyset vesipurojen partaalla,

jotka ovat maidossa kylpeneet

ja istuvat runsauden ääressä.

13 Hänen poskensa ovat kuin balsamilava,

kuin höystesäiliöt;

hänen huulensa ovat liljat,

ne tiukkuvat sulaa mirhaa.

14 Hänen käsivartensa ovat kultatangot,

krysoliittejä täynnä.

Hänen lantionsa on norsunluinen taideteos,

safiireilla peitetty.

15 Hänen jalkansa ovat marmoripatsaat

aitokultaisten jalustain nojassa.

Hän on näöltänsä kuin Libanon,

uhkea kuin setripuut.

16 Hänen suunsa on sula makeus,

hän on pelkkää suloisuutta.

Sellainen on minun rakkaani,

sellainen on ystäväni, te Jerusalemin tyttäret."

Esposo

1 Já entrei no meu jardim,

minha irmã, minha esposa;

colhi a minha mirra

com a minha especiaria,

comi o meu favo com o meu mel,

bebi o meu vinho com o meu leite;

Coro

comei, amigos,

bebei abundantemente, ó amados.

Esposa

2 Eu dormia, mas o meu coração

velava;

e eis a voz do meu amado,

que está batendo:

Esposo

abre-me, minha irmã,

meu amor, pomba minha,

imaculada minha,

porque a minha cabeça

está cheia de orvalho,

os meus cabelos

das gotas da noite.

Esposa

3 Já despi a minha roupa;

como a tornarei a vestir?

Já lavei os meus pés;

como os tornarei a sujar?

4 O meu amado pôs a sua mão

pela fresta da porta,

e as minhas entranhas estremeceram

por amor dele.

5 Eu me levantei para abrir

ao meu amado,

e as minhas mãos gotejavam mirra,

e os meus dedos

mirra com doce aroma,

sobre as aldravas da fechadura.

6 Eu abri ao meu amado,

mas já o meu amado tinha se retirado,

e tinha ido;

a minha alma desfaleceu

quando ele falou;

busquei-o e não o achei,

chamei-o e não me respondeu.

7 Acharam-me os guardas

que rondavam pela cidade;

espancaram-me, feriram-me,

tiraram-me o manto

os guardas dos muros.

8 Conjuro-vos, ó filhas de Jerusalém,

que, se achardes o meu amado,

lhe digais que estou

enferma de amor.

Coro

9 Que é o teu amado

mais do que outro amado,

ó tu, a mais formosa entre as mulheres?

Que é o teu amado

mais do que outro amado,

que tanto nos conjuras?

Esposa

10 O meu amado é branco e rosado;

ele é o primeiro entre dez mil.

11 A sua cabeça é como o ouro

mais apurado,

os seus cabelos são crespos,

pretos como o corvo.

12 Os seus olhos são como os das pombas

junto às correntes das águas,

lavados em leite,

postos em engaste.

13 As suas faces são como

um canteiro de bálsamo,

como flores perfumadas;

os seus lábios são como lírios

gotejando mirra com doce aroma.

14 As suas mãos são

como anéis de ouro

engastados de berilo;

o seu ventre como alvo marfim,

coberto de safiras.

15 As suas pernas

como colunas de mármore,

colocadas sobre

bases de ouro puro;

o seu aspecto como o Líbano,

excelente como os cedros.

16 A sua boca é muitíssimo suave;

sim, ele é totalmente desejável.

Tal é o meu amado,

e tal o meu amigo,

ó filhas de Jerusalém.