1 (6) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 (7) "Ihmislapsi, käännä kasvosi Jerusalemia kohti, vuodata sanasi pyhäköitä vastaan ja ennusta Israelin maata vastaan ja sano Israelin maalle: 3 (8) Näin sanoo Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, vedän miekkani tupestaan ja hävitän sinusta vanhurskaan ja jumalattoman. 4 (9) Koska minä tahdon hävittää sinusta vanhurskaan ja jumalattoman, sentähden lähtee tupestaan minun miekkani kaiken lihan kimppuun, etelästä pohjoiseen asti. 5 (10) Ja kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan; eikä se siihen enää palaja.

6 (11) Mutta sinä, ihmislapsi, huokaile! Lanteet murtuneina, katkerassa tuskassa huokaile heidän silmiensä edessä. 7 (12)*Hes. 7:17Ja kun he sinulta kysyvät: 'Minkätähden sinä huokailet?' niin sano: Sanoman tähden, sillä se saapuu, ja kaikki sydämet raukeavat, kaikki kädet herpoavat, kaikkien henki tyrmistyy, kaikki polvet käyvät veltoiksi kuin vesi. Katso, se tulee, se tapahtuu; sanoo Herra, Herra."

8 (13) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 9 (14) "Ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra. Sano:

Miekka, miekka on teroitettu,

on myös kirkkaaksi hiottu.

10 (15) Teurasta teurastamaan se on teroitettu,

salamoitsevaksi se on hiottu.

Vai iloitsisimmeko?

Vitsa, joka lyö minun poikaani,

pitää halpana kaiken, mikä puuta on.

11 (16) Ja hän on antanut sen hioa otettavaksi käteen;

se miekka on teroitettu, on hiottu

annettavaksi surmaajan käteen.

12 (17)*Jer. 31:19Huuda ja valita, ihmislapsi,

sillä tämä tapahtuu minun kansaani vastaan,

kaikkia Israelin ruhtinaita vastaan:

he ovat annetut alttiiksi miekalle,

he ynnä minun kansani;

lyö sentähden lanteeseesi.

13 (18) Sillä vitsaa on jo koeteltu.

Mutta entäpä, jos vitsa pitääkin

halpana tämän kaiken?

Se ei tapahdu, sanoo Herra, Herra.

14 (19)*Hes. 6:11Mutta sinä, ihmislapsi, ennusta

ja lyö käsiäsi yhteen;

tulkoon miekasta kaksi miekkaa, tulkoon kolme;

se on surmattujen surmamiekka,

miekka, joka surmaa suuretkin,

joka kiertää heitä yltympäri,

15 (20) että sydän pelkoon menehtyisi,

että kompastuksia olisi paljon.

Kaikille heidän porteillensa

minä olen asettanut miekan välkkymään.

Voi, se on tehty salamaksi,

on hiottu teurastukseen!

16 (21) Lyö terävästi oikealle, ojennu vasemmalle,

mihin vain teräsi suunnataan.

17 (22)*Hes. 5:13Minäkin lyön käsiäni yhteen

ja tyydytän kiivauteni.

Minä, Herra, olen puhunut."

18 (23) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 19 (24) "Sinä, ihmislapsi, laita kaksi tietä, Baabelin kuninkaan miekan tulla. Samasta maasta lähtekööt molemmat. Ja veistä viitta; veistä se kaupunkiin vievän tien suuhun. 20 (25) Laita tie miekan tulla ammonilaisten Rabbaan sekä Juudaan, varustettuun Jerusalemiin. 21 (26) Sillä Baabelin kuningas seisahtuu tien haaraan, molempain teitten suuhun, taikojansa taikomaan: hän pudistaa nuolia, kysyy kotijumalilta, tarkkaa maksaa. 22 (27) Hänen oikeaan käteensä tulee Jerusalemin arpa: panna muurinmurtajia, avata suu ärjyntään, kohottaa sotahuuto, panna muurinmurtajia portteja vastaan, luoda valli, rakentaa saartovarusteet. 23 (28) Mutta Jerusalemin asukkaiden silmissä tämä on pettävää taikomista: heillähän on valojen valat; mutta hän saattaa muistoon syntivelan, että he joutuisivat kiinni. 24 (29) Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska te olette saattaneet muistoon syntivelkanne, kun rikkomuksenne ovat tulleet julki, niin että teidän syntinne on näkyvissä kaikissa teidän teoissanne, niin — koska te olette saatetut muistoon — teidät otetaan käsin kiinni. 25 (30) Ja sinä saastutettu, jumalaton, sinä Israelin ruhtinas, jonka päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään! 26 (31) Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu. 27 (32)*Hes. 17:22Tämä ei jää tällensä: alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.

28 (33)*Hes. 25:1Ja sinä, ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra ammonilaisia ja heidän herjauksiansa vastaan: Sano näin: Miekka, miekka on paljastettu, teurastukseen hiottu, saamaan kyllänsä, salamoitsemaan, 29 (34) vaikka sinulle petollisia näkyjä nähdään, valheita ennustellaan, että sinut muka pannaan tallaamaan saastaisten, jumalattomain niskaa, joitten päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään. 30 (35) Pane se tuppeensa takaisin. Paikassa, jossa olet luotu, synnyinmaassasi, minä tahdon sinut tuomita. 31 (36) Minä vuodatan sinun ylitsesi kiivastukseni, puhallan sinuun vihani tulen ja annan sinut raakain miesten käsiin, turmiontekijäin. 32 (37) Tulen kulutettavaksi sinut annetaan, sinun veresi on oleva keskellä maata, ei sinua enää muisteta. Sillä minä, Herra, olen puhunut."

1 E veio a mim a palavra do Senhor, dizendo: 2 Filho do homem, dirige o teu rosto contra Jerusalém, e derrama as tuas palavras sobre os santuários, e profetiza sobre a terra de Israel. 3 E dize à terra de Israel: Assim diz o Senhor: Eis que sou contra ti, e tirarei a minha espada da bainha, e exterminarei do meio de ti o justo e o ímpio. 4 E, por isso que hei de exterminar do meio de ti o justo e o ímpio, a minha espada sairá da sua bainha contra toda a carne, desde o sul até o norte. 5 E saberá toda a carne que eu, o Senhor, tirei a minha espada da bainha; nunca mais voltará a ela. 6 Tu, porém, ó filho do homem, suspira; suspira aos olhos deles, com quebrantamento dos teus lombos e com amargura. 7 E será que, quando eles te disserem: Por que suspiras tu? Dirás: Por causa das novas, porque vêm; e todo o coração desmaiará, e todas as mãos se enfraquecerão, e todo o espírito se angustiará, e todos os joelhos se desfarão em águas; eis que vêm, e se cumprirão, diz o Senhor Deus. 8 E veio a mim a palavra do Senhor, dizendo: 9 Filho do homem, profetiza, e dize: Assim diz o Senhor: dize: A espada, a espada está afiada e polida.

10 Para grande matança está afiada,

para reluzir está polida.

Alegrar-nos-emos pois?

A vara de meu filho é que despreza todo o madeiro.

11 E foi dada a polir, para ser manejada;

esta espada está afiada,

e está polida,

para ser posta na mão do matador.

12 Grita e geme, ó filho do homem,

porque ela será contra o meu povo,

contra todos os príncipes de Israel.

Estes, juntamente com o meu povo,

estão espantados com a espada;

bate, pois, na tua coxa.

13 Pois se faz uma prova;

e que seria se a espada desprezasse mesmo a vara?

Ela não seria mais, diz o Senhor Deus.

14 Tu, pois, ó filho do homem, profetiza e bate com as mãos uma na outra; e dobre-se a espada até a terceira vez, a espada dos mortos; ela é a espada para a grande matança, que os traspassará até o seu interior. 15 Para que desmaie o coração, e se multipliquem as destruições, contra todas as suas portas, pus a ponta da espada, a que foi feita para reluzir, e está preparada para a matança! 16 Ó espada, une-te, vira-te para a direita; prepara-te, vira-te para a esquerda, para onde quer que o teu rosto se dirigir. 17 E também eu baterei com as minhas mãos uma na outra, e farei descansar a minha indignação; eu, o Senhor, o disse.

18 E veio a mim a palavra do Senhor, dizendo: 19 Tu, pois, ó filho do homem, propõe dois caminhos, por onde venha a espada do rei de Babilônia. Ambos procederão de uma mesma terra, e escolhe um lugar; escolhe-o no cimo do caminho da cidade. 20 Um caminho proporás, por onde virá a espada contra Rabá dos filhos de Amom, e contra Judá, em Jerusalém, a fortificada. 21 Porque o rei de Babilônia parará na encruzilhada, no cimo dos dois caminhos, para fazer adivinhações; aguçará as suas flechas, consultará as imagens, atentará para o fígado. 22 À sua direita estará a adivinhação sobre Jerusalém, para ordenar aos capitães, para abrirem a boca, ordenando a matança, para levantarem a voz com júbilo, para porem os aríetes contra as portas, para levantarem trincheiras, para edificarem baluartes. 23 Isto será como adivinhação vã, aos olhos daqueles que lhes fizeram juramentos; mas ele se lembrará da iniquidade, para que sejam apanhados. 24 Portanto assim diz o Senhor Deus: Visto que me fazeis lembrar da vossa iniquidade, descobrindo-se as vossas transgressões, aparecendo os vossos pecados em todos os vossos atos; visto que viestes em memória, sereis apanhados com a mão. 25 E tu, ó profano e ímpio príncipe de Israel, cujo dia virá no tempo da extrema iniquidade, 26 Assim diz o Senhor Deus: Tira o diadema, e remove a coroa; esta não será a mesma; exalta ao humilde, e humilha ao soberbo. 27 Ao revés, ao revés, ao revés porei aquela coroa, e ela não mais será, até que venha aquele a quem pertence de direito; a ele a darei. 28 E tu, ó filho do homem, profetiza, e dize: Assim diz o Senhor Deus acerca dos filhos de Amom, e acerca do seu opróbrio; dize pois: A espada, a espada está desembainhada, polida para a matança, para consumir, por estar reluzente;

29 Entretanto te profetizam vaidade,

te adivinham mentira,

para te porem no pescoço dos ímpios,

daqueles que estão mortos,

cujo dia veio no tempo da iniquidade final.

30 Torne a tua espada à sua bainha.

No lugar em que foste criado,

na terra do teu nascimento,

eu te julgarei.

31 E derramarei sobre ti a minha indignação,

assoprarei contra ti o fogo do meu furor,

entregar-te-ei nas mãos dos homens brutais,

inventores de destruição.

32 Ao fogo servirás para ser consumido;

o teu sangue estará no meio da terra;

já não serás mais lembrado,

porque eu, o Senhor, o disse.