1 *1. Kun. 12:32Kuulkaa tämä, te papit,

tarkatkaa, Israelin heimo,

ja ottakaa korviinne, kuninkaan huone:

teille on tämä tuomio;

sillä te olette olleet paula Mispalle,

verkko, joka on levitetty Taaborille.

2 Luopiot ovat syvälle vajonneet turmiontekoon,

mutta minä olen kuritus heille kaikille.

3 Minä tunnen Efraimin,

eikä Israel ole minulta kätkössä;

sillä nyt sinä, Efraim, olet haureutta harjoittanut,

Israel on saastuttanut itsensä.

4 Heidän tekonsa eivät salli

heidän kääntyä Jumalansa puoleen,

sillä haureuden henki on heidän sisimmässänsä

eivätkä he tunne Herraa.

5 *Hoos. 7:10Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä,

ja Israel ja Efraim kompastuvat syntivelkaansa;

myös Juuda kompastuu heidän kanssansa.

6 Lampainensa ja raavainensa he tulevat,

etsiäksensä Herraa,

mutta eivät löydä:

hän on vetäytynyt heistä pois.

7 *Hoos. 2:4He ovat olleet uskottomat Herralle,

sillä he ovat synnyttäneet vieraita lapsia.

Nyt uudenkuun juhla syö heidät ja heidän peltonsa.

8 Puhaltakaa pasunaan Gibeassa,

vaskitorveen Raamassa,

nostakaa sotahuuto Beet-Aavenissa.

Ovat jo sinun kintereilläsi, Benjamin!

9 Efraim on tuleva autioksi kurituksen päivänä.

Israelin heimokuntia vastaan minä ilmoitan,

mikä totta on.

10 *5. Moos. 19:14; 5. Moos. 27:17Juudan ruhtinaat ovat tulleet

rajan siirtäjäin kaltaisiksi.

Minä vuodatan heidän päällensä vihani niinkuin vedet.

11 Sorrettu on Efraim, loukattu hänen oikeutensa,

sillä hän tahtoi vaeltaa ihmiskäskyjen mukaan.

12 Minä olen Efraimille kuin koi

ja Juudan heimolle kuin mätä.

13 *2. Kun. 15:19; 2. Kun. 16:7; Hoos. 10:6; Hoos. 12:1Mutta kun Efraim näki sairautensa

ja Juuda paiseensa,

meni Efraim Assuriin,

lähetti sanan sotaiselle kuninkaalle;

mutta tämä ei voinut teitä parantaa,

ei tehdä terveeksi teidän paisettanne.

14 *Hoos. 13:7Sillä minä olen Efraimille kuin leijona,

Juudan heimolle kuin nuori jalopeura:

minä, minä raatelen, menen ja kannan pois,

eikä pelastajaa ole.

15 Minä menen takaisin paikoilleni,

kunnes he ovat syystänsä kärsineet

ja etsivät minun kasvojani:

ahdistuksessansa he minua etsivät.

1 Ouvi isto, ó sacerdotes,

e escutai, ó casa de Israel,

e daí ouvidos, ó casa do rei,

porque contra vós

se dirige este juízo,

visto que fostes um laço

para Mizpá,

e rede estendida

sobre o Tabor.

2 Os revoltos se aprofundaram

na matança;

mas eu castigarei a todos eles.

3 Eu conheço a Efraim,

e Israel não se esconde de mim;

porque agora te tens prostituído,

ó Efraim,

e Israel se contaminou.

4 Não querem ordenar as suas ações

a fim de voltarem para o seu Deus,

porque o espírito das prostituições

está no meio deles,

e não conhecem ao Senhor.

5 A soberba de Israel

testificará no seu rosto;

e Israel e Efraim cairão

pela sua injustiça,

e Judá cairá juntamente com eles.

6 Então irão com os seus rebanhos,

e com o seu gado,

para buscarem ao Senhor,

mas não o acharão;

ele se retirou deles.

7 Aleivosamente se houveram

contra o Senhor,

porque geraram filhos estranhos;

agora em um só mês

os consumirá com as suas porções.

8 Tocai a corneta em Gibeá,

a trombeta em Ramá;

gritai altamente

em Bete-Áven;

depois de ti, ó Benjamim.

9 Efraim será para assolação

no dia do castigo;

entre as tribos de Israel

manifestei o que está certo.

10 Os príncipes de Judá são como

os que mudam os limites;

derramarei, pois, o meu furor

sobre eles como água.

11 Efraim está oprimido

e quebrantado no juízo,

porque quis andar após

o mandamento dos homens.

12 Portanto a Efraim

serei como a traça,

e para a casa de Judá

como a podridão.

13 Quando Efraim viu

a sua enfermidade,

e Judá a sua chaga,

subiu Efraim à Assíria

e enviou ao rei Jarebe;

mas ele não poderá sarar-vos,

nem curar a vossa chaga.

14 Porque para Efraim

serei como um leão,

e como um leãozinho

à casa de Judá:

eu, eu o despedaçarei,

e ir-me-ei embora;

arrebatarei,

e não haverá quem livre.

15 Irei e voltarei ao meu lugar,

até que se reconheçam culpados

e busquem a minha face;

estando eles angustiados,

de madrugada me buscarão.