1 *Room. 9:3Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat. 2 *Ap. t. 22:3; Gal. 1:14Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; 3 *Room. 9:30-32; Fil. 3:9sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.

4 *Matt. 5:17; Ap. t. 13:38-39; 2. Kor. 3:13; Gal. 3:24; Hebr. 8:13Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. 5 *3. Moos. 18:5; Hes. 20:11; Luuk. 10:28; Gal. 3:12Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä. 6 *5. Moos. 30:11-13; Joh. 3:13Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas, 7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista. 8 *5. Moos. 30:14Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. 9 *Matt. 10:32; Luuk. 12:8; Ap. t. 16:31Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10 *2. Kor. 4:13sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. 11 *Ps. 25:3; Jes. 28:16; Room. 9:33Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". 12 *Ap. t. 10:34-36; Room. 3:22-29; Ef. 1:7; Ef. 2:4,7; 1. Tim. 2:3-6Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. 13 *Joel 2:32; Ap. t. 2:21Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

14 *Ap. t. 8:31Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 15 *Jes. 52:7; Nah. 1:15; Ef. 6:15Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on:

"Kuinka suloiset ovat niiden jalat,

jotka hyvää sanomaa julistavat!"

16 *Jes. 53:1; Joh. 12:38Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo:

"Herra, kuka uskoo

meidän saarnamme?"

17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. 18 *Ps. 19:4-5; Jes. 49:6; Matt. 24:14; 2. Kor. 2:14; Kol. 1:6,23Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat:

"Heidän äänensä on kulkenut

kaikkiin maihin,

ja heidän sanansa maan piirin ääriin."

19 *5. Moos. 32:21Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo:

"Minä herätän teidän kiivautenne

kansan kautta, joka ei ole kansa,

ymmärtämättömän kansan kautta

minä teitä kiihoitan".

20 *Jes. 65:1-2; Room. 9:30Ja Esaias on rohkea ja sanoo:

"Minut ovat löytäneet ne,

jotka eivät minua etsineet;

minä olen ilmestynyt niille,

jotka eivät minua kysyneet".

21 Mutta Israelista hän sanoo:

"Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni

tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".

1 Irmãos, o bom desejo do meu coração e a oração a Deus por Israel é para sua salvação. 2 Porque lhes dou testemunho de que têm zelo de Deus, mas não com entendimento. 3 Porquanto, não conhecendo a justiça de Deus, e procurando estabelecer a sua própria justiça, não se sujeitaram à justiça de Deus. 4 Porque o fim da lei é Cristo para justiça de todo aquele que crê.

5 Ora, Moisés descreve a justiça que é pela lei, dizendo: O homem que fizer estas coisas viverá por elas. 6 Mas a justiça que é pela fé diz assim: Não digas em teu coração: Quem subirá ao céu? (isto é, a trazer do alto a Cristo.) 7 Ou: Quem descerá ao abismo? (isto é, a tornar a trazer dentre os mortos a Cristo.) 8 Mas que diz? A palavra está junto de ti, na tua boca e no teu coração; esta é a palavra da fé, que pregamos, 9 A saber: Se com a tua boca confessares ao Senhor Jesus, e em teu coração creres que Deus o ressuscitou dentre os mortos, serás salvo. 10 Visto que com o coração se crê para a justiça, e com a boca se faz confissão para a salvação. 11 Porque a Escritura diz: Todo aquele que nele crer não será confundido. 12 Porquanto não há diferença entre judeu e grego; porque um mesmo é o Senhor de todos, rico para com todos os que o invocam. 13 Porque todo aquele que invocar o nome do Senhor será salvo.

14 Como, pois, invocarão aquele em quem não creram? E como crerão naquele de quem não ouviram? E como ouvirão, se não há quem pregue? 15 E como pregarão, se não forem enviados? Como está escrito: Quão formosos os pés dos que anunciam o evangelho de paz; dos que trazem alegres novas de boas coisas.

16 Mas nem todos têm obedecido ao evangelho; pois Isaías diz: Senhor, quem creu na nossa pregação? 17 De sorte que a fé é pelo ouvir, e o ouvir pela palavra de Deus. 18 Mas digo: Porventura não ouviram? Sim, por certo, pois por toda a terra saiu a voz deles, e as suas palavras até aos confins do mundo.

19 Mas digo: Porventura Israel não o soube? Primeiramente diz Moisés: Eu vos porei em ciúmes com aqueles que não são povo, com gente insensata vos provocarei à ira.

20 E Isaías ousadamente diz: Fui achado pelos que não me buscavam, fui manifestado aos que por mim não perguntavam.

21 Mas para Israel diz: Todo o dia estendi as minhas mãos a um povo rebelde e contradizente.