Hoosea 2

Uskottoman Israelin kuritus, kääntyminen ja armahdus.

2 (4)*Jer. 13:27"Riidelkää äitinne kanssa, riidelkää,

sillä ei hän ole minun vaimoni,

enkä minä ole hänen miehensä.

Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa

ja aviorikoksensa rintainsa välistä,

3 (5)*Hes. 16:39etten minä riisuisi häntä alasti

ja asettaisi häntä,

niinkuin hän oli syntymänsä päivänä,

etten tekisi häntä erämaan kaltaiseksi,

saattaisi häntä kuivan maan kaltaiseksi

ja kuolettaisi häntä janoon.

4 (6) Ja hänen lapsiansa minä en armahda,

sillä he ovat haureudesta syntyneitä lapsia.

5 (7)*Hes. 16:15Sillä heidän äitinsä on harjoittanut haureutta,

heidän kantajansa on häpeällisesti elänyt,

hän on sanonut: 'Minä kuljen rakastajaini perässä,

jotka antavat minulle leipäni ja veteni,

villani ja pellavani, öljyni ja juomani'.

6 (8) Sentähden, katso, minä aitaan sinun tiesi

orjantappuroilla,

minä muuraan muurin hänen eteensä,

niin ettei hän löydä polkujansa.

7 (9) Ja hän ajaa takaa rakastajiansa,

mutta ei heitä saavuta;

etsii heitä, mutta ei löydä.

Ja hän on sanova:

'Minä menen takaisin entisen mieheni luokse,

sillä parempi oli minulla olo silloin kuin nyt'.

8 (10) Hän ei ole tajunnut,

että minä olen hänelle antanut

jyvät ja viinin ja öljyn,

olen kartuttanut hänelle hopeata

ja myös kultaa, joka on käytetty Baalin hyväksi.

9 (11) Sentähden minä otan takaisin jyväni ajallansa

ja viinini määräaikanansa

ja tempaan pois villani ja pellavani,

jonka piti peittää hänen alastomuutensa.

10 (12) Nyt minä paljastan hänen häpynsä

hänen rakastajainsa silmäin eteen,

eikä kukaan ole pelastava häntä minun kädestäni.

11 (13) Minä teen lopun kaikesta hänen ilonpidostansa:

hänen juhlistansa, uusistakuistansa ja sapateistansa

ja kaikista hänen pyhäpäivistänsä.

12 (14)*5. Moos. 23:17; Ps. 80:13; Jes. 5:5Ja minä hävitän

hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa,

joista hän on sanonut:

'Ne ovat minun portonpalkkani,

jonka rakastajani ovat minulle antaneet'.

Minä teen ne metsäksi,

ja metsän eläimet syövät niitä.

13 (15)*Jer. 44:18Ja minä kostan hänelle baalien päivät,

joina hän niille poltti uhreja,

koristi itsensä renkaillaan ja kaulakäädyillään

ja kulki rakastajainsa jäljessä,

mutta unhotti minut, sanoo Herra.

14 (16)*Jes. 40:1Sentähden, katso, minä taivuttelen hänet,

kuljetan hänet erämaahan ja viihdyttelen häntä.

15 (17)*2. Moos. 15:1; Joos. 7:24; Jes. 65:10Minä annan hänelle sieltä alkaen

hänen viinimäkensä

ynnä Aakorin laakson toivon oveksi,

ja hän on oleva siellä kuuliainen

niinkuin nuoruutensa päivinä,

niinkuin sinä päivänä, jona hän Egyptin maasta läksi.

16 (18) Sinä päivänä, sanoo Herra,

sinä puhuttelet minua: 'Minun mieheni',

etkä enää puhuttele minua: 'Minun Baalini';

17 (19)*2. Moos. 23:13; Ps. 16:4; Sak. 13:2ja minä poistan baalien nimet hänen suustansa,

eikä niiden nimiä enää mainita.

18 (20)*Job 5:22; Jes. 11:6; Jes. 65:25; Hes. 34:25,28; Joh. 16:33Ja sinä päivänä minä teen

heidän hyväksensä liiton

metsän eläinten ja taivaan lintujen kanssa

ja maan matelevaisten kanssa;

ja jousen ja miekan ja sodan minä särjen maasta

ja annan heidän asua turvassa.

19 (21) Ja minä kihlaan sinut itselleni ikiajoiksi,

kihlaan sinut itselleni

vanhurskaudella ja tuomiolla,

armolla ja laupeudella,

20 (22)*Jer. 31:34kihlaan sinut itselleni uskollisuudella,

ja sinä olet tunteva Herran.

21 (23) Sinä päivänä minä kuulen, sanoo Herra,

minä kuulen taivasta, ja se kuulee maata,

22 (24) ja maa kuulee jyviä, viiniä ja öljyä,

ja nämä kuulevat Jisreeliä*Nimestä Jisreel vrt. Hoos. 1:4..

23 (25)*Hoos. 1:10; Sak. 13:9; Room. 9:25; 1. Piet. 2:10Ja minä kylvän hänet itselleni tähän maahan,

minä armahdan Loo-Ruhamaa*Nimestä Loo-Ruhama vrt. Hoos. 1:6

ja sanon Loo-Ammille*Nimestä Loo-Ammi vrt. Hoos. 1:9: 'Sinä olet minun kansani';

ja hän vastaa: 'Minun Jumalani'."

1 Sprechet zu euren Brüdern: Mein Volk *Hebr. Ammi, und zu euren Schwestern: Begnadigte *Hebr. Ruchama.2 Rechtet mit eurer Mutter, rechtet! -denn sie ist nicht mein Weib, und ich bin nicht ihr Mann-damit sie ihre Hurerei von ihrem Angesicht wegtue und ihren Ehebruch zwischen ihren Brüsten hinweg: 3 auf daß ich sie nicht nackt ausziehe und sie hinstelle wie an dem Tage, da sie geboren wurde, und ich sie der Wüste gleich mache und sie setze wie ein dürres Land und sie sterben lasse vor Durst. - 4 Und ihrer Kinder werde ich mich nicht erbarmen, weil sie Hurenkinder sind. 5 Denn ihre Mutter hat gehurt, ihre Gebärerin hat Schande getrieben; denn sie sprach: Ich will meinen Buhlen nachgehen, die mir mein Brot und mein Wasser geben, meine Wolle und meinen Flachs, mein Öl und mein Getränk.

6 Darum siehe, ich will deinen Weg mit Dornen verzäunen, und ich will ihr eine Mauer errichten, daß sie ihre Pfade nicht finden soll. 7 Und sie wird ihren Buhlen nachlaufen und sie nicht erreichen, und sie wird sie suchen und nicht finden; und sie wird sagen: Ich will hingehen und zu meinem ersten Manne zurückkehren, denn damals ging es mir besser als jetzt. 8 Und sie erkannte nicht, daß ich ihr das Korn und den Most und das Öl gab, und ihr Silber und Gold mehrte, was sie für den Baal verwendet haben. 9 Darum werde ich mein Korn zurücknehmen zu seiner Zeit, und meinen Most zu seiner bestimmten Zeit, und werde ihr meine Wolle und meinen Flachs entreißen, die ihre Blöße bedecken sollten. 10 Und nun werde ich ihre Schande aufdecken vor den Augen ihrer Buhlen, und niemand wird sie aus meiner Hand erretten. 11 Und ich werde all ihrer Freude, ihren Festen, ihren Neumonden und ihren Sabbathen und allen ihren Festzeiten ein Ende machen. 12 Und ich werde ihren Weinstock und ihren Feigenbaum verwüsten, von welchen sie sagte: Diese sind mein Lohn, den mir meine Buhlen gegeben haben. Und ich werde dieselben zu einem Walde machen, und die Tiere des Feldes werden sie abfressen. 13 Und ich werde an ihr die Tage der Baalim heimsuchen, da sie denselben räucherte und sich mit ihren Ohrringen und ihrem Halsgeschmeide schmückte und ihren Buhlen nachging; mich aber hat sie vergessen, spricht Jehova.

14 Darum siehe, ich werde sie locken und sie in die Wüste führen und ihr zum Herzen reden; 15 und ich werde ihr von dort aus ihre Weinberge geben, und das Tal Achor *Trübsal, Unglück zu einer Tür der Hoffnung. Und sie wird daselbst singen *Eig. anheben zu singen; od. antworten wie in den Tagen ihrer Jugend, und wie an dem Tage, da sie aus dem Lande Ägypten heraufzog. 16 Und es wird geschehen an jenem Tage, spricht Jehova *Eig. ist der Spruch Jehovas; so auch nachher, da wirst du mich nennen: Mein Mann; und du wirst mich nicht mehr nennen: Mein Baal. 17 Und ich werde die Namen der Baalim hinwegtun aus ihrem Munde, und sie werden nicht mehr mit ihrem Namen erwähnt werden. 18 Und ich werde an jenem Tage einen Bund für sie schließen mit den Tieren des Feldes und mit den Vögeln des Himmels und mit den kriechenden Tieren der Erde; und ich werde Bogen und Schwert und den Krieg aus dem Lande zerbrechen und werde sie in Sicherheit wohnen lassen. 19 Und ich will dich mir verloben in Ewigkeit, und ich will dich mir verloben in Gerechtigkeit und in Gericht, und in Güte und in Barmherzigkeit, 20 und ich will dich mir verloben in Treue; und du wirst Jehova erkennen. 21 Und es wird geschehen an jenem Tage, da werde ich erhören, spricht Jehova: ich werde den Himmel erhören, und dieser wird die Erde erhören; 22 und die Erde wird erhören das Korn und den Most und das Öl; und sie, sie werden Jisreel *bedeutet: den Gott sät erhören. 23 Und ich will sie *bezieht sich nach dem Hebr. auf das Weib (v 13. 14.) mir säen in dem Lande und will mich der Lo-Ruchama erbarmen. Und ich will zu Lo-Ammi sagen: Du bist mein Volk; und es *Eig. und es seinerseits wird sagen: Mein Gott.