Hoosea 6

Kehoitus kääntymään Herran tykö. Israel on uskoton.

1 *5. Moos. 32:39; 1. Sam. 2:6; Job 5:18; Jes. 26:16Tulkaa, palatkaamme Herran tykö,

sillä hän on raadellut meitä,

ja parantaa meidät,

hän on lyönyt meitä,

ja sitoo meidät.

2 Hän tekee meidät eläviksi

kahden päivän kuluttua,

kolmantena päivänä hän meidät herättää,

ja me saamme elää hänen edessänsä.

3 Niin tuntekaamme,

pyrkikäämme tuntemaan Herra:

hänen nousunsa on varma kuin aamurusko,

hän tulee meille kuin sade,

kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.

4 *Hoos. 13:3Mitä on minun tehtävä sinulle, Efraim,

mitä on minun tehtävä sinulle, Juuda,

kun teidän rakkautenne on kuin aamun pilvi,

kuin varhain haihtuva kaste?

5 Sentähden minä olen antanut heille

iskuja profeettain kautta,

olen kuolettanut heitä suuni sanoilla.

Ja sinun tuomiosi nousevat kuin aamun valo.

6 *1. Sam. 15:22; Ps. 50:13; Matt. 9:13; Matt. 12:7Sillä laupeutta minä haluan enkä uhria,

ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja;

7 mutta he ovat ihmisten tavalla rikkoneet liiton:

siinä he ovat olleet minulle uskottomat.

8 *Hoos. 12:11Gilead on pahantekijäin kaupunki,

täynnä veren jälkiä.

9 Ja väijyväisten rosvojen kaltainen

on pappien joukko:

he murhaavat Sikemin tiellä;

ilkitöitä he tekevät.

10 *1. Kun. 12:28; 2. Kun. 17:7Israelin heimon keskuudessa minä olen nähnyt

kauhistuttavia tekoja:

siellä on Efraimin haureus,

Israel on itsensä saastuttanut.

11 Myös sinun varallesi, Juuda,

on asetettu elonleikkuu,

silloin kun minä käännän kansani kohtalon.

1 "Kommt und laßt uns zu Jehova umkehren; denn er hat zerrissen und wird uns heilen, er hat geschlagen und wird uns verbinden. 2 Er wird uns nach zwei Tagen wieder beleben, am dritten Tage uns aufrichten; und so werden wir vor seinem Angesicht leben. 3 So laßt uns Jehova erkennen, ja, laßt uns trachten *Eig. jagen nach seiner Erkenntnis! Sein Hervortreten ist sicher wie die Morgendämmerung; und er wird für uns kommen wie der Regen, wie der Spätregen die Erde benetzt."

4 Was soll ich dir tun, Ephraim, was soll ich dir tun, Juda, da eure Frömmigkeit wie die Morgenwolke ist und wie der Tau, der früh verschwindet? 5 Darum habe ich sie behauen durch die Propheten, habe sie getötet durch die Worte meines Mundes; und mein Gericht geht hervor wie das Licht. 6 Denn an Frömmigkeit habe ich Gefallen und nicht am Schlachtopfer, und an der Erkenntnis Gottes mehr als an Brandopfern. 7 Sie aber haben den Bund übertreten wie Adam, haben dort treulos gegen mich gehandelt. 8 Gilead ist eine Stadt von Übeltätern *Anderswo mit "Frevler" übersetzt, voll Blutspuren. 9 Und wie ein Straßenräuber *W. ein Mann der Streifscharen auflauert, so die Rotte der Priester; sie morden auf dem Wege nach Sichem, ja, sie verüben Schandtat. 10 Im Hause Israel habe ich Schauderhaftes gesehen: daselbst ist Ephraims Hurerei, Israel hat sich verunreinigt. 11 Auch über dich, Juda, ist eine Ernte verhängt, wenn ich die Gefangenschaft meines Volkes wenden werde.