1 "Olisitpa kuin oma veljeni, äitini rintoja imenyt!

Tapaisin sinut ulkona, sinua suutelisin,

eikä minua kukaan halveksuisi.

2 *Laul. l. 3:4Minä johdattaisin sinut, veisin äitini taloon,

ja hän neuvoisi minua.

Minä antaisin mausteviiniä juodaksesi,

granaattiomenani mehua."

3 *Laul. l. 2:6Hänen vasen kätensä on minun pääni alla,

ja hänen oikea kätensä halaa minua.

4 *Laul. l. 2:7; Laul. l. 3:5Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

5 Kuka tuolla tulee erämaasta

rakkaaseensa nojaten?

"Omenapuun alla sinut herätin.

Siellä sai sinut äitisi kerran,

siellä sai sinut emosi.

6 Pane minut sinetiksi sydämellesi,

sinetiksi käsivarrellesi.

Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,

tuima kuin tuonela on sen kiivaus,

sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.

7 Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,

eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.

Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat

rakkauden hinnaksi,

häntä vain halveksuttaisiin."

8 "Meillä on pieni sisko, jolla ei vielä ole rintoja.

Mitä teemme siskollemme sinä päivänä,

jona häntä kysytään?

9 Jos hän on muuri,

rakennamme sille hopeasta harjan;

jos hän on ovi,

sen setrilaudalla suljemme."

10 "Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit;

vaan nyt olen hänen silmissään niinkuin antautuvainen."

11 "Salomolla on viinitarha Baal-Haamonissa;

hän on jättänyt viinitarhan vartijoiden huostaan;

sen hedelmistä saisi tuhat hopeasekeliä.

12 Minun viinitarhani on minun omassa hallussani.

Sinulle, Salomo, tulkoot ne tuhat,

ja sen hedelmän vartijoille kaksisataa."

13 *Laul. l. 2:14"Sinä yrttitarhain asujatar,

toverit kuuntelevat ääntäsi;

anna minun sitä kuulla."

14 *Laul. l. 2:17; Laul. l. 4:6; Laul. l. 5:1"Riennä, rakkaani, kuin gaselli,

kuin nuori peura balsamivuorille."

1 O that thou wert as my brother, that sucked the breasts of my mother! when I should find thee without, I would kiss thee; yea, I should not be despised.*8.1 I should not…: Heb. they should not despise me 2 I would lead thee, and bring thee into my mother’s house, who would instruct me: I would cause thee to drink of spiced wine of the juice of my pomegranate. 3 His left hand should be under my head, and his right hand should embrace me. 4 I charge you, O daughters of Jerusalem, that ye stir not up, nor awake my love, until he please.*8.4 that…: Heb. why should ye stir up, or, why, etc

5 Who is this that cometh up from the wilderness, leaning upon her beloved? I raised thee up under the apple tree: there thy mother brought thee forth: there she brought thee forth that bare thee.

6 Set me as a seal upon thine heart, as a seal upon thine arm: for love is strong as death; jealousy is cruel as the grave: the coals thereof are coals of fire, which hath a most vehement flame.*8.6 cruel: Heb. hard 7 Many waters cannot quench love, neither can the floods drown it: if a man would give all the substance of his house for love, it would utterly be contemned.

8 We have a little sister, and she hath no breasts: what shall we do for our sister in the day when she shall be spoken for? 9 If she be a wall, we will build upon her a palace of silver: and if she be a door, we will inclose her with boards of cedar. 10 I am a wall, and my breasts like towers: then was I in his eyes as one that found favour.*8.10 favour: Heb. peace 11 Solomon had a vineyard at Baal-hamon; he let out the vineyard unto keepers; every one for the fruit thereof was to bring a thousand pieces of silver. 12 My vineyard, which is mine, is before me: thou, O Solomon, must have a thousand, and those that keep the fruit thereof two hundred.

13 Thou that dwellest in the gardens, the companions hearken to thy voice: cause me to hear it.

14 Make haste, my beloved, and be thou like to a roe or to a young hart upon the mountains of spices.*8.14 Make…: Heb. Flee away