1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului: 2 "Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani". 3 Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. 4 Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. 5 Silloin tuli minulle tämä Herran sana: 6 *Jes. 45:9; Room. 9:21"Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo. 7 *Jer. 1:10; Jer. 31:28Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; 8 *Hes. 18:21; Hes. 33:11; Joona 3:10mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. 9 Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan; 10 mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille. 11 *2. Kun. 17:13; Jer. 7:3; Jer. 25:5; Jer. 35:15Sano siis nyt Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Katso, minä hankin teille onnettomuutta ja pidän neuvoa teitä vastaan. Kääntykää siis kukin pahalta tieltänne ja parantakaa vaelluksenne ja tekonne. 12 *Jes. 65:2; Jer. 2:25; Jer. 44:16Mutta he vastaavat: 'Se on turhaa! Sillä me vaellamme omien neuvojemme mukaan, ja me teemme kukin oman pahan sydämensä paatumuksen mukaan.'"

13 *Jer. 2:10; Hoos. 6:10Sentähden, näin sanoo Herra:

"Kysykää kansojen keskuudessa,

kuka on tämänkaltaista kuullut?

Ylen kauhistuttavia tekoja on tehnyt neitsyt Israel.

14 Luopuuko aukealta kalliolta Libanonin lumi?

Ehtyvätkö kaukaa virtaavat vedet,

kylmät, kuohuvaiset?

15 *Jer. 2:32; Jer. 3:21Mutta minun kansani on unhottanut minut,

he polttavat uhreja turhille jumalille.

Nämä ovat saaneet heidät kompastumaan teillänsä,

ikivanhoilla poluilla,

niin että he ovat joutuneet kulkemaan syrjäpolkuja,

raivaamatonta tietä.

16 *Jer. 19:8Niin he tekevät maansa kauhistukseksi,

ikuiseksi ivan vihellykseksi.

Jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu

ja pudistaa päätänsä.

17 *Jes. 27:8Niinkuin itätuuli minä hajotan heidät

vihollisen edessä;

minä näytän heille selkäni enkä kasvojani

heidän hätänsä päivänä."

18 *Hes. 7:26; Mal. 2:7Mutta he sanoivat: "Tulkaa, pitäkäämme neuvoa Jeremiaa vastaan. Sillä ei laki lopu papilta, ei neuvo viisaalta eikä sana profeetalta. Tulkaa, lyökäämme hänet kielellä, älkäämme kuunnelko lainkaan hänen puheitansa."

19 Kuuntele sinä, Herra, minua

ja kuule, mitä minun vastustajani puhuvat.

20 *Ps. 35:12; Sananl. 17:13; Room. 12:17Onko hyvä pahalla kostettava,

sillä he ovat kaivaneet minulle kuopan?

Muista, kuinka minä olen seisonut sinun edessäsi

ja puhunut hyvää heidän puolestansa,

kääntääkseni pois sinun vihasi heistä.

21 *Ps. 109:10Sentähden jätä heidän lapsensa

nääntymään nälkään

ja anna heidät alttiiksi miekalle,

ja tulkoot heidän vaimonsa lapsettomiksi ja leskiksi,

heidän miehensä surmatkoon rutto,

ja heidän nuorukaisensa kaatakoon sodassa miekka.

22 Kuulukoon huuto heidän huoneistansa,

kun sinä äkkiä tuot heidän kimppuunsa rosvojoukon.

Sillä he ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut

ja virittäneet salaa pauloja minun jaloilleni.

23 Mutta sinä, Herra, tiedät

kaikki heidän murha-aikeensa minua vastaan.

Älä anna anteeksi heidän rikostansa

äläkä pyyhi pois heidän syntiänsä kasvojesi edestä.

Kaatukoot he sinun kasvojesi edessä.

Tee tämä heille vihasi aikana.

1 The word which came to Jeremiah from Yahweh, saying, 2 "Arise, and go down to the potter’s house, and there I will cause you to hear my words."

3 Then I went down to the potter’s house, and behold, he was making something on the wheels. 4 When the vessel that he made of the clay was marred in the hand of the potter, he made it again another vessel, as seemed good to the potter to make it.

5 Then Yahweh’s word came to me, saying, 6 "House of Israel, can’t I do with you as this potter?" says Yahweh. "Behold, as the clay in the potter’s hand, so are you in my hand, house of Israel. 7 At the instant I speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to pluck up and to break down and to destroy it, 8 if that nation, concerning which I have spoken, turns from their evil, I will repent of the evil that I thought to do to them. 9 At the instant I speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to build and to plant it, 10 if they do that which is evil in my sight, that they don’t obey my voice, then I will repent of the good with which I said I would benefit them.

11 "Now therefore, speak to the men of Judah, and to the inhabitants of Jerusalem, saying, ‘Yahweh says: "Behold, I frame evil against you, and devise a plan against you. Everyone return from his evil way now, and amend your ways and your doings."’ 12 But they say, ‘It is in vain; for we will walk after our own plans, and we will each follow the stubbornness of his evil heart.’"

13 Therefore Yahweh says:

"Ask now among the nations,

‘Who has heard such things?’

The virgin of Israel has done a very horrible thing.

14 Will the snow of Lebanon fail from the rock of the field?

Will the cold waters that flow down from afar be dried up?

15 For my people have forgotten me.

They have burned incense to false gods.

They have been made to stumble in their ways

in the ancient paths,

to walk in byways, in a way not built up,

16 to make their land an astonishment,

and a perpetual hissing.

Everyone who passes by it will be astonished,

and shake his head.

17 I will scatter them as with an east wind before the enemy.

I will show them the back, and not the face,

in the day of their calamity.

18 Then they said, "Come! Let’s devise plans against Jeremiah; for the law won’t perish from the priest, nor counsel from the wise, nor the word from the prophet. Come, and let’s strike him with the tongue, and let’s not give heed to any of his words."

19 Give heed to me, Yahweh,

and listen to the voice of those who contend with me.

20 Should evil be recompensed for good?

For they have dug a pit for my soul.

Remember how I stood before you to speak good for them,

to turn away your wrath from them.

21 Therefore deliver up their children to the famine,

and give them over to the power of the sword.

Let their wives become childless and widows.

Let their men be killed

and their young men struck by the sword in battle.

22 Let a cry be heard from their houses

when you bring a troop suddenly on them;

for they have dug a pit to take me

and hidden snares for my feet.

23 Yet, Yahweh, you know all their counsel against me to kill me.

Don’t forgive their iniquity.

Don’t blot out their sin from your sight,

Let them be overthrown before you.

Deal with them in the time of your anger.