1 Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas, 2 *Job 27:5vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana, 3 ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä. 4 Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat. 5 Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.

6 Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi:

"Nuori minä olen iältäni,

ja te olette vanhat;

sentähden minä arkailin ja pelkäsin

ilmoittaa tietoani teille.

7 *Job 12:12Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä,

ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.

8 Mutta onhan ihmisissä henki,

ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.

9 Eivät iäkkäät ole viisaimmat,

eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.

10 Sentähden minä sanon: Kuule minua;

minäkin ilmoitan, mitä tiedän.

11 Katso, minä olen odottanut,

mitä teillä olisi sanomista,

olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne,

kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.

12 Niin, minä tarkkasin teitä;

mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut,

ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.

13 Älkää sanoko:

'Meitä vastassa on ilmetty viisaus,

vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.

14 Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut,

enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.

15 He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa;

sanat puuttuvat heiltä.

16 Odottaisinko minä, kun he eivät puhu,

kun he siinä seisovat enää vastaamatta?

17 Vastaanpa minäkin osaltani,

minäkin ilmoitan, mitä tiedän.

18 Sillä minä olen sanoja täynnä,

henki rinnassani ahdistaa minua.

19 Katso, minun rintani on kuin viini,

jolle ei reikää avata,

se on pakahtumaisillaan

niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.

20 Tahdon puhua, saadakseni helpotusta,

avata huuleni ja vastata.

21 En pidä kenenkään puolta

enkä ketään ihmistä imartele.

22 Sillä en osaa imarrella;

silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."

1 So these three men ceased to answer Job, because he was righteous in his own eyes. 2 Then the wrath of Elihu the son of Barachel, the Buzite, of the family of Ram, was kindled against Job. His wrath was kindled because he justified himself rather than God. 3 Also his wrath was kindled against his three friends, because they had found no answer, and yet had condemned Job. 4 Now Elihu had waited to speak to Job, because they were older than he. 5 When Elihu saw that there was no answer in the mouth of these three men, his wrath was kindled.

6 Elihu the son of Barachel the Buzite answered,

"I am young, and you are very old.

Therefore I held back, and didn’t dare show you my opinion.

7 I said, ‘Days should speak,

and multitude of years should teach wisdom.’

8 But there is a spirit in man,

and the Spirit*32:8 or, breath of the Almighty gives them understanding.

9 It is not the great who are wise,

nor the aged who understand justice.

10 Therefore I said, ‘Listen to me;

I also will show my opinion.’

11 "Behold, I waited for your words,

and I listened for your reasoning,

while you searched out what to say.

12 Yes, I gave you my full attention,

but there was no one who convinced Job,

or who answered his words, among you.

13 Beware lest you say, ‘We have found wisdom.

God may refute him, not man;’

14 for he has not directed his words against me;

neither will I answer him with your speeches.

15 "They are amazed. They answer no more.

They don’t have a word to say.

16 Shall I wait, because they don’t speak,

because they stand still, and answer no more?

17 I also will answer my part,

and I also will show my opinion.

18 For I am full of words.

The spirit within me constrains me.

19 Behold, my breast is as wine which has no vent;

like new wineskins it is ready to burst.

20 I will speak, that I may be refreshed.

I will open my lips and answer.

21 Please don’t let me respect any man’s person,

neither will I give flattering titles to any man.

22 For I don’t know how to give flattering titles,

or else my Maker would soon take me away.