Provérbios 18

Eloge de la sagesse, et suites de la folie.

1 L’homme particulier cherche ce qui lui fait plaisir, et se mêle de savoir comment tout doit aller. 2 Le fou ne prend point plaisir à l’intelligence, mais à ce que son coeur soit manifesté. 3 Quand le méchant vient, le mépris vient aussi, et le reproche avec l’ignominie. 4 Les paroles de la bouche d’un digne personnage sont comme des eaux profondes ; et la source de la sagesse est un torrent qui bouillonne. 5 Il n’est pas bon d’avoir égard à l’apparence de la personne du méchant, pour renverser le juste en jugement. 6 Les lèvres du fou entrent en querelle, et sa bouche appelle les combats. 7 La bouche du fou lui est une ruine, et ses lèvres sont un piège à son âme. 8 Les paroles du flatteur sont comme de ceux qui ne font pas semblant d’y toucher, mais elles descendent jusqu’au dedans du ventre. 9 Celui aussi qui se porte lâchement dans son ouvrage, est frère de celui qui dissipe ce qu’il a.10 Le nom de l’Eternel est une forte tour, le juste y courra, et il y sera en une haute retraite. 11 Les biens du riche sont la ville de sa force, et comme une haute muraille de retraite, selon son imagination. 12 Le coeur de l’homme s’élève avant que la ruine arrive ; mais l’humilité précède la gloire. 13 Celui qui répond à quelque propos avant que de l' avoir ouï, c’est à lui une folie et une confusion. 14 L’esprit d’un homme fort soutiendra son infirmité ; mais l’esprit abattu, qui le relèvera ? 15 Le coeur de l’homme intelligent acquiert de la science, et l’oreille des sages cherche la science. 16 Le présent d’un homme lui fait faire place, et le conduit devant les grands. 17 Celui qui plaide le premier, est juste ; mais sa partie vient, et examine le tout. 18 Le sort fait cesser les procès, et fait les partages entre les puissants. 19 Un frère offensé se rend plus difficile qu’une ville forte, et les discordes en sont comme les verrous d’un palais. 20 Le ventre de chacun sera rassasié du fruit de sa bouche ; il sera rassasié du revenu de ses lèvres. 21 La mort et la vie sont au pouvoir de la langue, et celui qui l’aime mangera de ses fruits. 22 Celui qui trouve une digne femme trouve le bien, et il a obtenu une faveur de l’Eternel. 23 Le pauvre ne prononce que des supplications, mais le riche ne répond que des paroles rudes. 24 Que l’homme qui a des intimes amis, se tienne à leur amitié ; parce qu’il y a tel ami qui est plus attaché que le frère.

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään;

kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.

2 *Sananl. 13:16Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen,

vaan tuomaan julki oma mielensä.

3 *Sananl. 11:2Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin,

ja häpeällisen menon mukana häväistys.

4 *Sananl. 13:14; Sananl. 20:5Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta,

ovat virtaava puro ja viisauden lähde.

5 *3. Moos. 19:15; 5. Moos. 1:17; 5. Moos. 16:19; Sananl. 24:23; Sananl. 28:21Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta

ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.

6 *Sananl. 16:28Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan,

ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

7 Oma suu on tyhmälle turmioksi

ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.

8 *Job 34:7; Ps. 55:22; Sananl. 26:22Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat

ja painuvat sisusten kammioihin asti.

9 Joka on veltto toimessansa,

se on jo tuhontekijän veli.

10 *Ps. 31:4; Ps. 61:4; Sananl. 14:26Herran nimi on vahva torni;

hurskas juoksee sinne ja saa turvan.

11 *Sananl. 10:15Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa,

ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.

12 *Sananl. 15:33; Sananl. 16:18; Sananl. 22:4; Sananl. 29:23Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy,

mutta kunnian edellä käy nöyryys.

13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut,

on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.

14 *Sananl. 15:13; Sananl. 17:22Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä,

mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?

15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän,

tietoa etsii viisasten korva.

16 *Sananl. 17:8; Sananl. 21:14Lahja avartaa alat ihmiselle

ja vie hänet isoisten pariin.

17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa,

mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

18 *Sananl. 16:33Arpa riidat asettaa

ja ratkaisee väkevien välit.

19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki,

ja riidat ovat kuin linnan salvat.

20 *Sananl. 12:13; Sananl. 13:2Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi,

saa kyllikseen huultensa satoa.

21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä:

jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.

22 *Sananl. 19:14; Sananl. 31:10Joka vaimon löysi, se onnen löysi,

sai Herralta mielisuosion.

23 Köyhä puhuu pyydellen,

mutta rikas vastaa tylysti.

24 *Sananl. 17:17Häviökseen mies on monien ystävä,

mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.