Provérbios 11

Les richesses inutiles au jour de la colère de Dieu. Malheur des méchants.

1 La fausse balance est une abomination à l’Eternel ; mais le poids juste lui plaît. 2 L’orgueil est-il venu ? aussi est venue l’ignominie ; mais la sagesse est avec ceux qui sont modestes. 3 L’intégrité des hommes droits les conduit ; mais la perversité des perfides les détruit. 4 Les richesses ne serviront de rien au jour de l’indignation ; mais la justice garantira de la mort. 5 La justice de l’homme intègre dresse sa voie ; mais le méchant tombera par sa méchanceté. 6 La justice des hommes droits les délivrera ; mais les perfides seront pris dans leur méchanceté. 7 Quand l’homme méchant meurt, son attente périt ; et l’espérance des hommes violents périra. 8 Le juste est délivré de la détresse ; mais le méchant entre en sa place. 9 Celui qui se contrefait de sa bouche corrompt son prochain ; mais les justes en sont délivrés par la science. 10 La ville s’égaye du bien des justes, et il y a chant de triomphe quand les méchants périssent. 11 La ville est élevée par la bénédiction des hommes droits, mais elle est renversée par la bouche des méchants. 12 Celui qui méprise son prochain, est dépourvu de sens ; mais l’homme prudent se tait. 13 Celui qui va rapportant, révèle le secret ; mais celui qui est de coeur fidèle, cèle la chose. 14 Le peuple tombe par faute de prudence, mais la délivrance est dans la multitude de gens de conseil. 15 Celui qui cautionne pour un étranger, ne peut manquer d’avoir du mal, mais celui qui hait ceux qui frappent en la main, est assuré. 16 La femme gracieuse obtient de l’honneur, et les hommes robustes obtiennent les richesses. 17 L’homme doux fait du bien à soi-même ; mais le cruel trouble sa chair. 18 Le méchant fait une oeuvre qui le trompe ; mais la récompense est assurée à celui qui sème la justice. 19 Ainsi la justice tend à la vie, et celui qui poursuit le mal tend à sa mort. 20 Ceux qui sont dépravés de coeur, sont en abomination à l’Eternel ; mais ceux qui sont intègres dans leurs voies, lui sont agréables. 21 De main en main le méchant ne demeurera point impuni ; mais la race des justes sera délivrée. 22 Une belle femme se détournant de la raison, est comme une bague d’or au museau d’une truie. 23 Le souhait des justes n’est que bien ; mais l’attente des méchants n’est qu’indignation. 24 Tel répand, qui sera augmenté davantage ; et tel resserre outre mesure, qui n’en aura que disette. 25 La personne qui bénit, sera engraissée ; et celui qui arrose abondamment, regorgera lui-même. 26 Le peuple maudira celui qui retient le froment ; mais la bénédiction sera sur la tête de celui qui le débite. 27 Celui qui procure soigneusement le bien, acquiert de la faveur ; mais le mal arrivera à celui qui le recherche. 28 Celui qui se fie en ses richesses, tombera ; mais les justes reverdiront comme la feuille. 29 Celui qui ne gouverne pas sa maison par ordre, aura le vent pour héritage ; et le fou sera serviteur du sage de coeur. 30 Le fruit du juste est un arbre de vie ; et celui qui gagne les âmes est sage. 31 Voici, le juste reçoit en la terre sa rétribution, combien plus le méchant et le pécheur la recevront-ils ?

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1 *3. Moos. 19:35; 5. Moos. 25:13; Sananl. 16:11; Sananl. 20:10,23Väärä vaaka on Herralle kauhistus,

mutta täysi paino on hänelle otollinen.

2 *Sananl. 16:18; Sananl. 18:12Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin,

mutta nöyräin tykönä on viisaus.

3 Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa,

mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.

4 *Sananl. 10:2; Hes. 7:19Ei auta tavara vihan päivänä,

mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

5 Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä,

mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.

6 *Sananl. 5:22; Sananl. 12:13; Sananl. 13:6Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa,

mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.

7 *Sananl. 10:28Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa

ja vääräin odotus hukkuu.

8 *Sananl. 21:18Vanhurskas pelastetaan hädästä,

ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.

9 Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä,

mutta taito on vanhurskaitten pelastus.

10 *Job 27:23; Sananl. 28:12,28; Sananl. 29:2Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee,

ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.

11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa,

mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.

12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii,

mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.

13 *Sananl. 20:19; Sananl. 25:9Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden,

mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.

14 *Sananl. 15:22; Sananl. 20:18Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa,

mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

15 *Sananl. 6:1; Sananl. 17:18; Sananl. 20:16Joka vierasta takaa, sen käy pahoin,

mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

16 Suloinen nainen saa kunniaa,

ja voimalliset saavat rikkautta.

17 Armelias mies tekee hyvää itsellensä,

mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.

18 *Sananl. 22:8; Hoos. 10:12; Jaak. 3:18Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa,

mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

19 Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän;

mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.

20 *Sananl. 12:22Väärämieliset ovat Herralle kauhistus,

mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.

21 *Sananl. 16:5; Sananl. 21:30Totisesti: paha ei jää rankaisematta,

mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.

22 Kultarengas sian kärsässä

on kaunis nainen, älyä vailla.

23 *Job 8:13; Sananl. 10:28Vanhurskaitten halajaminen vie onneen,

jumalattomien toivo vihaan.

24 *Ps. 112:9Toinen on antelias ja saa yhä lisää,

toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

25 Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi,

ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.

26 Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa,

mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.

27 Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on,

mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.

28 *Ps. 1:3; Sananl. 14:11Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu,

mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.

29 Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta,

ja hullu joutuu viisaan orjaksi.

30 *Sananl. 3:18Vanhurskaan hedelmä on elämän puu,

ja viisas voittaa sieluja.

31 *1. Piet. 4:17Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä,

saati sitten jumalaton ja syntinen.