Romanos 12

Du culte raisonnable et des règles de la vie chrétienne.

1 Je vous exhorte donc, mes frères, par les compassions de Dieu, que vous offriez vos corps en sacrifice vivant, saint, agréable à Dieu, ce qui est votre raisonnable service. 2 Et ne vous conformez point à ce présent siècle, mais soyez transformés par le renouvellement de votre entendement, afin que vous éprouviez quelle est la volonté de Dieu, bonne, agréable, et parfaite. 3 Or par la grâce qui m’est donnée je dis à chacun d’entre vous, que nul ne présume d’être plus sage qu’il ne faut ; mais que chacun pense modestement de soi-même, selon que Dieu a départi à chacun la mesure de la foi. 4 Car comme nous avons plusieurs membres en un seul corps, et que tous les membres n’ont pas une même fonction ; 5 Ainsi nous qui sommes plusieurs, sommes un seul corps en Christ ; et chacun réciproquement les membres l’un de l’autre. 6 Or ayant des dons différents, selon la grâce qui nous est donnée : soit de prophétie, prophétisons selon l’analogie de la foi ; 7 Soit de ministère, appliquons-nous au ministère ; soit que quelqu’un soit appelé à enseigner, qu’il enseigne. 8 Soit que quelqu’un se trouve appelé à exhorter, qu’il exhorte ; soit que quelqu’un distribue, qu’il le fasse en simplicité ; soit que quelqu’un préside, qu’il le fasse soigneusement ; soit que quelqu’un exerce la miséricorde, qu’il le fasse joyeusement. 9 Que la charité soit sincère. Ayez en horreur le mal, vous tenant collés au bien. 10 Etant portés par la charité fraternelle à vous aimer mutuellement ; vous prévenant l’un l’autre par honneur. 11 N’étant point paresseux à vous employer pour autrui ; étant fervents d’esprit ; servant le Seigneur. 12 Soyez joyeux dans l’espérance ; patients dans la tribulation ; persévérants dans l’oraison. 13 Communiquant aux nécessités des Saints ; exerçant l’hospitalité. 14 Bénissez ceux qui vous persécutent ; bénissez-les, et ne les maudissez point. 15 Soyez en joie avec ceux qui sont en joie ; et pleurez avec ceux qui pleurent. 16 Ayant un même sentiment les uns envers les autres, n’affectant point des choses hautes, mais vous accommodant aux choses basses. Ne soyez point sages à votre propre jugement. 17 Ne rendez à personne mal pour mal. Recherchez les choses honnêtes devant tous les hommes. 18 S’il se peut faire, et autant que cela dépend de vous, ayez la paix avec tous les hommes. 19 Ne vous vengez point vous-mêmes, mes bien-aimés, mais laissez agir la colère de Dieu, car il est écrit : à moi appartient la vengeance ; je le rendrai, dit le Seigneur. 20 Si donc ton ennemi a faim, donne-lui à manger ; s’il a soif, donne-lui à boire : car en faisant cela tu retireras des charbons de feu qui sont sur sa tête. 21 Ne sois point surmonté par le mal, mais surmonte le mal par le bien.

Siirtyessään neuvomaan, miten kristillinen siveys on seurakunnassa toteutettava, apostoli kehoittaa veljiä kokonaan antautumaan Jumalalle 1, 2, käskee heitä arvostelemaan itseänsä sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin antanut, ja palvelemaan toinen toistaan, kutakin saamallaan armolahjalla 3-8, ja pyytää heitä itsensäkieltävällä rakkaudella tekemään hyvää veljille ja vihollisille sekä voittamaan pahan hyvällä 9-21.

1 *Room. 6:13; 1. Kor. 6:13,20Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. 2 *Gal. 1:4; Ef. 4:23; Ef. 5:10,17; Kol. 1:9; 1. Tess. 4:3; 1. Piet. 1:14; 1. Joh. 2:15Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

3 *Matt. 25:15; Room. 1:5; 1. Kor. 12:11; 2. Kor. 10:13; Ef. 4:7Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. 4 *1. Kor. 12:12,27; Ef. 4:16Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, 5 *1. Kor. 10:17; Ef. 1:23; Ef. 4:25; Ef. 5:23; Kol. 1:24niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; 6 *1. Kor. 12:4; Ef. 4:11; 1. Piet. 4:10-11ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; 7 *1. Tim. 4:16jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; 8 *5. Moos. 15:7; Matt. 6:1-3; Ap. t. 20:28; 2. Kor. 8:2; 2. Kor. 9:7; 1. Piet. 5:2jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.

9 *Ps. 34:15; Ps. 37:27; Ps. 97:10; Aam. 5:15; 2. Kor. 6:6; 1. Piet. 1:22; 1. Piet. 4:8; 1. Joh. 4:7Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. 10 *Fil. 2:3; 1. Tess. 4:9; Hebr. 13:1; 1. Piet. 1:22; 1. Piet. 2:17; 2. Piet. 1:7Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. 11 *Ap. t. 18:25; Ilm. 3:15-16Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa. 12 *Luuk. 10:20; Luuk. 18:1; Ap. t. 1:14; Ap. t. 2:42; Room. 15:13; Ef. 6:18; Kol. 4:2; 1. Tess. 5:16-17; Hebr. 10:35-36; Hebr. 12:1; Jaak. 5:7Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät. 13 *Matt. 25:35; 1. Kor. 16:1; Hebr. 13:2; 1. Piet. 4:9Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta. 14 *Matt. 5:44; Luuk. 6:28; 1. Kor. 4:12; 1. Piet. 3:9Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko. 15 *Luuk. 1:58Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. 16 *Ps. 131:1; Sananl. 3:7; Jes. 5:21; Room. 15:5; 1. Kor. 1:10; 2. Kor. 13:11; Fil. 2:2Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita. 17 *3. Moos. 19:18; Sananl. 20:22; Matt. 5:39; 2. Kor. 8:21; 1. Piet. 3:9Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. 18 *Mark. 9:50; Hebr. 12:14Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 19 *5. Moos. 32:35; Ps. 94:1; Sananl. 24:29; Luuk. 6:29; 2. Tess. 1:6; Hebr. 10:30Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".

20 *2. Moos. 23:4-5; Sananl. 25:21-22; Matt. 5:44Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä,

ruoki häntä,

jos hänellä on jano,

juota häntä,

sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä

hänen päänsä päälle".

21 *1. Sam. 24:18Älä anna pahan itseäsi voittaa,

vaan voita sinä paha hyvällä.