Romanos 7

De l’usage et de la liberté de la Loi. Combat de la chair contre l’Esprit.

1 Ne savez-vous pas, mes frères (car je parle à ceux qui entendent ce que c’est que la Loi) que la Loi exerce son pouvoir sur l’homme durant tout le temps qu’il est en vie ? 2 Car la femme qui est sous la puissance d’un mari, est liée à son mari par la Loi, tandis qu’il est en vie ; mais si son mari meurt, elle est délivrée de la loi du mari. 3 Le mari donc étant vivant, si elle épouse un autre mari elle sera appelée adultère ; mais son mari étant mort, elle est délivrée de la Loi ; tellement qu’elle ne sera point adultère si elle épouse un autre mari. 4 Ainsi mes frères, vous êtes aussi morts à la Loi par le corps de Christ, pour être à un autre, savoir à celui qui est ressuscité des morts, afin que nous fructifions à Dieu. 5 Car quand nous étions en la chair, les affections des péchés étant excitées par la Loi, avaient vigueur en nos membres, pour fructifier à la mort. 6 Mais maintenant nous sommes délivrés de la Loi, la Loi par laquelle nous étions retenus étant morte ; afin que nous servions Dieu en nouveauté d’esprit, et non point en vieillesse de Lettre. 7 Que dirons-nous donc ? La Loi est-elle péché ? à Dieu ne plaise ! au contraire je n’ai point connu le péché, sinon par la Loi : car je n’eusse pas connu la convoitise, si la Loi n’eût dit : tu ne convoiteras point. 8 Mais le péché ayant pris occasion par le commandement, a produit en moi toute sorte de convoitise ; parce que sans la Loi le péché est mort. 9 Car autrefois que j’étais sans la Loi, je vivais ; mais quand le commandement est venu, le péché a commencé à revivre. 10 Et moi je suis mort ; et le commandement qui m’était ordonné pour être ma vie, a été trouvé me tourner à mort. 11 Car le péché prenant occasion du commandement, m’a séduit, et par lui m’a mis à mort. 12 La Loi donc est sainte, et le commandement est saint, juste, et bon. 13 Ce qui est bon, m’est-il devenu mortel ? nullement ! mais le péché, afin qu’il parût péché, m’a causé la mort par le bien ; afin que le péché fût rendu par le commandement excessivement péchant. 14 Car nous savons que la Loi est spirituelle ; mais je suis charnel, vendu au péché. 15 Car je n’approuve point ce que je fais, puisque je ne fais point ce que je veux, mais je fais ce que je hais. 16 Or si ce que je fais je ne le veux point, je reconnais par cela même que la Loi est bonne. 17 Maintenant donc ce n’est plus moi qui fais cela ; mais c’est le péché qui habite en moi. 18 Car je sais qu’en moi, c’est-à-dire, en ma chair, il n’habite point de bien ; vu que le vouloir est bien attaché à moi, mais je ne trouve pas le moyen d’accomplir le bien. 19 Car je ne fais pas le bien que je veux, mais je fais le mal que je ne veux point. 20 Or si je fais ce que je ne veux point, ce n’est plus moi qui le fais, mais c’est le péché qui habite en moi. 21 Je trouve donc cette Loi au-dedans de moi, que quand je veux faire le bien, le mal est attaché à moi. 22 Car je prends bien plaisir à la loi de Dieu quant à l’homme intérieur ; 23 Mais je vois dans mes membres une autre loi, qui combat contre la loi de mon entendement, et qui me rend prisonnier à la loi du péché, qui est dans mes membres. 24 Ha ! misérable que je suis ! qui me délivrera du corps de cette mort ? 25 Je rends grâces à Dieu par Jésus-Christ notre Seigneur. Je sers donc moi-même de l’entendement à la Loi de Dieu, mais de la chair, à la loi du péché.

Kristuksen omat ovat hänen kuolemansa kautta vapautetut laista 1-6. Lain kautta paljastuu ihmiselle synnin valta 7-13, hänessä syntyy taistelu mielen lain ja synnin lain välillä, mutta synnin laista ja vallasta hän ei omin voimin pääse voitolle 14-23, vaan hänen täytyy turvautua Kristukseen 24, 25.

1 Vai ettekö tiedä, veljet — minä puhun lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? 2 *1. Kor. 7:39Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. 3 *Matt. 5:32; Mark. 10:12Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle. 4 *Gal. 2:19-20; Gal. 5:18; Kol. 2:14Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle. 5 *Room. 6:21; Room. 8:8-9; Gal. 5:19; Jaak. 1:15Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, 6 *Room. 6:4; 2. Kor. 3:6-7mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

7 *2. Moos. 20:17; 5. Moos. 5:21; Room. 3:20Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse". 8 *Joh. 15:22; Room. 4:15; Room. 5:20Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut. 9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi, 10 *3. Moos. 18:5; Hes. 20:11,13; Room. 10:5; Jaak. 1:15ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi. 11 *1. Moos. 3:13; Sananl. 9:17Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta. 12 *Ps. 19:8-9; 1. Tim. 1:8Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä. 13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.

14 *Ps. 51:7; Joh. 3:6; Room. 3:9Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. 15 *Gal. 5:17Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. 16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä. 17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. 18 *1. Moos. 6:5; 1. Moos. 8:21; Job 14:4; Job 15:14Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; 19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. 20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. 21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; 22 *Ps. 119:35sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, 23 *1. Piet. 2:11; Jaak. 4:1mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

25 *Joh. 8:36; 1. Kor. 15:57Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.