14 O reino dos céus pode também ser comparado ao caso de um homem que ia para outro país e que, reunindo os empregados, lhes entregou dinheiro para o aplicarem por sua conta, enquanto andasse por fora. Entregou cinco moedas de ouro a um, duas a outro e uma ao último, conforme as capacidades de cada um, e depois partiu.

16 O homem que recebeu cinco moedas de ouro começou logo a comprar e a vender com elas, e depressa ganhou outras cinco. O que tinha duas moedas deitou-se também ao trabalho e ganhou outras duas. Mas o que recebera uma cavou um buraco no chão e escondeu ali o dinheiro para o pôr bem seguro.

19 Passado muito tempo, o patrão voltou da viagem e chamou-os para que dessem contas do dinheiro

20 Aquele a quem tinha confiado cinco moedas de ouro trouxe-lhe dez

21 O homem gabou-o pelo seu bom trabalho: 'Foste fiel na maneira como negociaste com esta pequena quantia. Portanto vou entregar-te muito mais responsabilidades. E entretanto poderás gozar de todos os benefícios e privilégios que pus à tua disposição.

22 Depois, veio o que tinha recebido duas moedas, que disse: 'Confiaste-me duas moedas e dobrei a quantia. v

23 'Bom trabalho , observou o patrão. 'És um trabalhador capaz e de confiança. Foste fiel com essa pequena soma, por isso agora dou-te muito mais.

24 Então veio o homem que recebera uma moeda e disse: 'Senhor, eu sabia que és um homem duro, ceifando onde não semeaste e colhendo onde não cultivaste. Tive medo de perder o teu dinheiro, portanto escondi-o na terra; aqui o tens.

26 Mas o patrão respondeu: 'Foste indolente e descuidado! Se sabias que ceifo onde não semeio e recolho onde não cultivo, devias ao menos ter posto o meu dinheiro no banco para que pudesse assim ter algum juro. Tirem o dinheiro a este homem e dêem-no ao das dez moedas!o

29 Porque a quem usa bem o que lhe dão, mais se dará, e terá muito. Mas ao homem que é infiel, até o pouco que lhe foi confiado lhe será tirado. E mandem esse trabalhador inútil lá para fora, para a escuridão, onde há choro e desespero.

14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.

16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.

17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.

18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.

20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.

21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.

23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.

25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'

26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.

27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'