1 Chamando os doze discípulos para junto de si, Jesus deu-lhes autoridade para expulsar os espíritos maus e curar toda a espécie de doenças e enfermidades.

2 Estes são os nomes dos doze apóstolos: Simão, também chamado Pedro; André, irmão de Pedro; Tiago, filho de Zebedeu; João, irmão de Tiago; Filipe; Bartolomeu; Tomé; Mateus, o cobrador de impostos; Tiago, filho de Alfeu; Tadeu; Simão o cananeu; e Judas Iscariotes, que acabou por o trair.

5 Jesus enviou-os com as seguintes instruções: Não vão aos gentios nem aos samaritanos, mas só ao povo de Israel, às ovelhas perdidas de Deus

7 Vão e anunciem-lhes que o reino dos céus está próximo

8 Curem os doentes, dêem vida aos mortos, sarem os leprosos e expulsem os demónios. Dêem generosamente, tal como generosamente receberam!

9 Não levem dinheiro convosco. Não levem sacos de viagem com mudas de roupa e calçado, nem sequer um bordão; pois quem deve alimentar-vos e cuidar de vocês são aqueles a quem ajudarem.

11 Sempre que entrarem numa cidade ou aldeia, procurem um homem piedoso e fiquem na sua casa até partirem para a cidade seguinte. Quando pedirem licença para ficar, sejam delicados. E se de facto for um lar onde se respeite Deus, dêm-lhe a vossa bênção; se não for, não a dêem.

14 Em qualquer cidade ou casa que não vos receber, sacudam dos pés o pó daquele lugar, quando se retirarem. Certamente que as cidades ímpias de Sodoma e Gomorra estarão em situação melhor do que elas no dia do juízo.

16 Envio-vos como ovelhas para o meio dos lobos. Sejam cautelosos como as serpentes, e simples como pombas. Mas fiquem sabendo, contudo, que hão-de ser presos, julgados e açoitados nas sinagogas. Sim, julgados diante de governadores e reis por minha causa. Terão, então, ocasião de falar de mim, de dar o vosso testemunho perante o mundo.

19 Quando forem presos, não se preocupem com o que hão-de dizer no vosso julgamento, porque vos serão inspiradas as palavras certas no momento certo. Pois não serão vocês quem falará, mas o Espírito do vosso Pai celestial, pela vossa boca!

21 Um irmão chegará a entregar outro irmão à morte, e os pais trairão os próprios filhos. Os filhos levantar-se-ão contra os pais e os farão morrer. Todos vos odiarão por causa do meu nome. Mas aqueles que resistirem até ao fim serão salvos. Quando forem perseguidos numa cidade, fujam para a seguinte. Voltarei antes de terem passado por todas as cidades de Israel.

24 O aluno não é mais do que o seu mestre, nem o trabalhador está acima do capataz. O aluno tem o mesmo destino que o seu professor, o empregado o mesmo que o patrão! E se a mim, que sou dono da casa, me chamam Satanás , quanto mais não o farão a vocês! Mas não tenham medo de quem vos ameaça, pois nada há encoberto que não venha a revelar-se, nem há nada de escondido que não venha a ser conhecido.¸

27 O que agora vos digo só a vocês, gritem-no às claras quando amanhecer. O que vos segredo aos ouvidos, gritem-no dos terraços!

28 Não receiem quem mais não pode fazer do que matar-vos o corpo sem poder atingir a vossa alma! Só Deus devem temer, que pode lançar no inferno tanto a alma como o corpo.

29 Nem um pardal - que vale menos que uma moeda - poderá cair no chão sem que o vosso Pai o saiba. Os próprios cabelos da vossa cabeça estão contados. Portanto, não se preocupem! Para ele, vocês valem mais do que muitos pardais juntos.

32 Se alguém me reconhecer diante de todos como seu Senhor, eu o reconhecerei como meu diante do meu Pai no céu. Mas se alguém me negar publicamente, eu o renegarei publicamente diante do meu Pai no céu.

34 Não julguem que vim trazer paz à Terra! Não, antes vim trazer conflitos. De facto vim para lançar um homem contra o seu pai, a filha contra a mãe, a nora contra a sogra.

36 Os piores inimigos de um homem estarão justamente dentro da sua própria casa! Se amarem mais o vosso pai e mãe do que a mim, não merecem ser meus; se amarem o vosso filho ou filha mais do que a mim, não merecem ser meus.

38 Se recusarem levar a vossa cruz e seguir-me, não merecem ser meus.

39 Se se agarrarem à vida, perdê-la-ão; se a perderem por amor de mim, salvá-la-ão.

40 Quem vos receber, é a mim que recebe. Quem me acolhe, acolhe Deus, que me enviou.ÿ

41 Se acolherem alguém que vos fale em nome de Deus, receberão a mesma recompensa do que ele. Se derem acolhimento a uma pessoa boa e piedosa, por causa desta mesma piedade, receberão recompensa igual à dela.=

42 E se alguém der nem que seja um copo de água a um dos mais pequenos dos meus discípulos, digo-vos que, na verdade, náo ficará de modo algum sem recompensa.

1 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

2 Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

3 Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

4 Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.

6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.

8 Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

9 Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,

10 Älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

11 Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

12 Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä.

13 Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.

14 Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

15 Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

16 Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

17 Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat;

18 ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.

19 Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen.

20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.

22 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

23 Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.

24 Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.

25 Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!

26 Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

27 Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.

30 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.

31 Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.

33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.

35 Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;

36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.

37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;

38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.

39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

40 Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.

41 Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.