1 Sanbalate, Tobias, Gesem o árabe, e o resto dos nossos inimigos, ao constatarem que estávamos praticamente a terminar esta obra de restauro - ainda que não tivéssemos colocado todas as portas das entradas - enviaram-me uma mensagem pedindo-me para me encontrar com eles numa das localidades da planície de Ono.
3 Mas eu vi bem que a intenção deles era de me fazer mal, por isso respondi-lhes assim: Estou a fazer uma grande obra; não posso largá-la! Porque é que havíamos de parar enquanto eu me encontrasse convosco?
4 Quatro vezes me enviaram a mesma mensagem, e de cada vez lhes respondi o mesmo.
8 Foi esta a minha resposta: Sabes bem que tudo isso é mentira. Não há em toda essa história uma ponta de verdade.
10 Uns dias mais tarde fui visitar Semaías (filho de Delaías e neto de Meetabel) pois tinham dito que estava a receber uma mensagem do Senhor. Vamo-nos já esconder no templo e tranquemo-nos lá dentro, exclamou ele, porque virão esta noite para te matar.
11 Respondi-lhe: Então eu, o governador, ia fugir a um perigo? E não sendo eu sacerdote, como poderia eu entrar no templo sem perder a vida? Não, nunca faria uma coisa dessas!
12 Vi logo que não era Deus quem lhe falara; tinha sido Sanbalate e Tobias que o tinham subornado para me aterrorizar e para me levar a pecar, fugindo para o templo. Teriam assim razão para me acusarem.
14 Ó meu Deus, orei eu, não te esqueças de todo o pecado de Tobias, de Sanbalate e também de Noadias, a profetisa, assim como de todos os outros profetas que tentaram desencorajar-me.
15 A muralha ficou acabada finalmente nos primeiros dias de Setembro - precisamente cinquenta e dois dias após terem começado os trabalhos!
16 Ouvindo isto, os nossos inimigos e os povos à volta encheram-se de um respeito temeroso e de humilhação; deram-se bem conta de que aquela obra tinha sido realizada com a ajuda de Deus.
17 Durante esses cinquenta e dois dias muita correspondência foi trocada entre Tobias e os administradores de Judá. Porque muitos em Judá lhe tinham prestado juramento, visto que era genro de Secanias (filho de Ará) e porque o seu filho, Joanã, casara com a filha de Mesulão (filho de Berequias). Todos eles diziam que Tobias era um excelente homem, e depois iam contar-lhe tudo o que eu dizia. Assim foi que Tobias me mandou muitas cartas ameaçadoras, para me meter medo.
1 Kun Sanballat, Tobia, arabialainen Gesem ja meidän muut vihollisemme kuulivat, että minä olin rakentanut muurin ja ettei siinä enää ollut aukkoa-vaikken minä ollutkaan vielä siihen aikaan asettanut ovia paikoilleen portteihin-
4 Ja he lähettivät minulle saman sanan neljä kertaa, mutta minä vastasin heille aina samalla tavalla.
5 Silloin Sanballat lähetti viidennen kerran palvelijansa minun luokseni samassa asiassa, ja tällä oli kädessään avoin kirje.
12 Minä näet ymmärsin, ettei Jumala ollut häntä lähettänyt, vaan että hän oli lausunut minulle sen ennustuksen siitä syystä, että Tobia ja Sanballat olivat palkanneet hänet:
13 hänet oli palkattu siinä tarkoituksessa, että minä peljästyisin ja menettelisin sillä tavalla ja niin tekisin syntiä; siitä he saisivat panettelun aiheen, häväistäkseen minua.
14 Muista, Jumalani, Tobiaa ja Sanballatia näiden heidän tekojensa mukaan, niin myös naisprofeetta Nooadjaa ja muita profeettoja, jotka minua peloittelivat.
15 Muuri valmistui elul-kuun kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, viidenkymmenen kahden päivän kuluttua.
16 Kun kaikki meidän vihollisemme sen kuulivat, ja kaikki ympärillämme asuvat kansat näkivät sen, havaitsivat he joutuneensa aivan alakynteen; sillä he tunsivat, että tämä työ oli suoritettu meidän Jumalamme avulla.
17 Niinä päivinä meni myös Juudan ylimyksiltä lukuisia kirjeitä Tobialle, ja Tobialta tuli kirjeitä heille.
18 Sillä Juudassa oli monta, jotka olivat valalla liittoutuneet hänen kanssansa; sillä hän oli Sekanjan, Aarahin pojan, vävy, ja hänen poikansa Joohanan oli ottanut vaimokseen Mesullamin, Berekjan pojan, tyttären.
19 He myös puhuivat minulle hyvää hänestä ja veivät minun puheeni hänelle. Kirjeitäkin Tobia lähetti peloitellakseen minua.