1 Voi sinua, siipien sirinän maa, sinä Nubian virtojen takainen maa!

2 Sinä lähetät edustajasi Egyptin virtaa pitkin, lähetät heidät ruokoveneillä vesien yli. -- Palatkaa, te nopsajalkaiset sanansaattajat! Palatkaa kookaskasvuisen ja kiiltäväihoisen kansanne luo, kansan, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevän, jalkojaan tömistävän kansan, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa.

3 Maanpiirin asukkaat, te kaikki, joilla on asuinsijanne maan päällä, katsokaa, milloin vuorille nostetaan merkkiviiri, kuunnelkaa, milloin torven ääni kajahtaa!

4 Sillä näin on Herra minulle sanonut: -- Minä pysyn hiljaa ja katselen kaikkea asumuksestani kuin väreilevä kuumuus kirkkaalla taivaalla tai kuin auer elonkorjuun helteessä.

5 Mutta jo ennen korjuuaikaa, kun kukat ovat kukkineet ja raakileet ovat näkyvillä, kypsymässä rypäleiksi, köynnösten oksat katkaistaan vesurilla ja rehevät versot revitään irti ja heitetään pois.

6 Ne jätetään lojumaan vuorten rinteille, petolintujen ruoaksi ja maan eläinten ravinnoksi. Kesän yli viipyvät niiden äärellä petolintujen parvet, ja kaikki maan eläimet elävät niiden äärellä yli talven.

7 Tulee aika, jolloin Herralle Sebaotille lähettää lahjoja kookaskasvuinen ja kiiltäväihoinen kansa, kansa, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevä, jalkojaan tömistävä kansa, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa. Ja tämän kansan lahjat tuodaan paikkaan, jonka pyhittää Herran Sebaotin nimi: Siionin vuorelle.

1 Ah, the land of the rustling of wings, which is beyond the rivers of Ethiopia; 2 that sendeth ambassadors by the sea, even in vessels of papyrus upon the waters, saying, Go, ye swift messengers, to a nation tall and smooth, to a people terrible from their beginning onward, a nation that meteth out and treadeth down, whose land the rivers divide! 3 All ye inhabitants of the world, and ye dwellers on the earth, when an ensign is lifted up on the mountains, see ye; and when the trumpet is blown, hear ye.

4 For thus hath Jehovah said unto me, I will be still, and I will behold in my dwelling-place, like clear heat in sunshine, like a cloud of dew in the heat of harvest. 5 For before the harvest, when the blossom is over, and the flower becometh a ripening grape, he will cut off the sprigs with pruning-hooks, and the spreading branches will he take away and cut down. 6 They shall be left together unto the ravenous birds of the mountains, and to the beasts of the earth; and the ravenous birds shall summer upon them, and all the beasts of the earth shall winter upon them. 7 In that time shall a present be brought unto Jehovah of hosts from a people tall and smooth, even from a people terrible from their beginning onward, a nation that meteth out and treadeth down, whose land the rivers divide, to the place of the name of Jehovah of hosts, the mount Zion.