1 Kaiken tämän olen ottanut sydämelleni, tätä punninnut mielessäni: millä tavoin hurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei ihminen itse tiedä, käykö hän kohti vihaa vai rakkautta. Kaikki, mikä hänen eteensä tulee, on turhuutta,2 koska kaikkien kohtalo on sama: niin jumalisen kuin jumalattoman, niin hyvän kuin pahan, puhtaan ja saastaisen, uhraajan ja sen joka ei uhraa. Hyvän käy samoin kuin syntisen, valan vannojan samoin kuin vannomista karttavan.3 Kaikessa, mikä auringon alla tapahtuu, on lohdutonta juuri se, että jokaisen kohtalo on sama, niin kuin sekin, että ihmisen sydän on pahuutta täynnä ja että hänen sisimmässään asuu mielettömyys koko hänen elinaikansa, ja sen jälkeen -- suoraa päätä vainajien joukkoon!5 Elävät tietävät sen, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Heillä ei ole enää palkkaa saatavana, ja heidän muistonsa on unohdettu.6 Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt, eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mikä tapahtuu auringon alla.7 Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi.8 Olkoot vaatteesi aina valkeat ja olkoon pääsi runsaasti voideltu.9 Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä.10 Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta.11 Vielä tämän minä havaitsin auringon alla: Juoksu ei ole nopeiden vallassa eikä sota sankareiden, ei leipä viisaiden, ei rikkaus kyvykkäiden eikä menestys älykkäiden. Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.12 Ihminen ei tiedä aikaansa niin kuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat verkkoon, eivätkä linnut, jotka takertuvat paulaan. Niiden tavoin joutuu myös ihminen saaliiksi, kun hänen hetkensä koittaa.13 Minä havaitsin, että viisaudelle, suurellekin, saattoi käydä näin auringon alla:14 Oli pieni kaupunki, jossa oli vähän asukkaita. Sitä vastaan hyökkäsi mahtava kuningas. Hän saartoi kaupungin ja pystytti suuria piirityslaitteita sen ympärille.15 Kaupungissa asui köyhä mutta viisas mies. Hän olisi voinut pelastaa kaupungin viisaudellaan, mutta kukaan ei tullut ajatelleeksi sitä köyhää miestä.16 Niinpä minä sanon: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta vähätellään eikä hänen sanojaan kuunnella.17 On parempi kuunnella viisaan hiljaisia sanoja kuin houkkien johtajan huutoa.18 Viisaus on sota-aseita parempi.

1 我留心这一切事， 并加以阐明： 就是义人、智慧人和他们所作的， 都在 神手里。临到他们的一切， 无论是爱是恨， 人都不领悟。 2 众人的命运都是一样的： 义人与恶人、好人与坏人、洁净的与不洁净的、献祭的与不献祭的， 所遭遇的都是一样的； 好人怎样， 罪人也怎样； 起誓的怎样， 怕起誓的也怎样。 3 在日光之下所发生的一切事， 有一件令人遗憾的， 就是众人的命运都是一样的， 并且世人的心充满邪恶， 一生心怀狂妄， 后来都归到死人那里去。 4 凡有生命的（"凡有生命的"原文作"凡与所有活人有关联的"）， 就有盼望， 因为活狗比死狮更好。 5 活人还知道自己必死， 死人却一无所知， 而且再得不到酬劳， 他们也被遗忘。 6 他们的爱， 他们的恨， 他们的嫉妒， 都早已消失了， 在日光之下所发生的一切事， 永远也没有他们的分了。 7 你只管快快乐乐地去吃你的饭， 怀着高兴的心去喝你的酒， 因为 神已经悦纳了你所作的。 8 你当经常穿着白色的衣袍， 头上也不要缺少膏油。 9 在你一生虚空的年日中， 就是 神在日光之下赐你虚空的年日中， 你要和你所爱的妻子享受人生， 因为那是你一生在日光之下从劳碌中所得的分。 10 凡是你手可作的， 都当尽力去作； 因为在你所要去的阴间里， 既没有工作， 又没有筹谋； 没有知识， 也没有智慧。 11 我又看见在日光之下， 跑得快的未必得奖， 勇士未必战胜， 智慧的未必得粮食， 精明的未必致富， 博学的未必得人赏识， 因为时机和际遇左右众人。 12 原来人并不知道自己的时机， 正像鱼被恶网圈住， 鸟被网罗捉住， 险恶的时机忽然临到世人身上的时候， 世人也照样陷在其中。 13 在日光之下， 我又看见一样智慧， 觉得很有意义： 14 有一座小城， 人数不多； 有一个大君王来进攻， 把它包围， 建造巨大的高垒攻城。 15 城里有一个贫穷但有智慧的人， 用他的智慧救了那城。然而， 却没有人记念那穷人。 16 于是我说： "智慧胜过武力"， 但是那个穷人的智慧被藐视， 他的话也没有人听从。 17 听智慧人安安静静说出来的话， 胜过听管理愚昧者的人的喊叫。 18 智慧胜于战斗的武器， 但一个罪人能破坏许多好事。