1 (H4:17)Astu varoen Jumalan huoneeseen. On parempi mennä vain kuuntelemaan kuin uhraamaan tyhmien tavoin, jotka tietämättömyyttään tekevät pahaa.2 (H5:1)Älä ole kerkeä kieleltäsi äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot sanasi sen vuoksi harvat.4 (H5:3)Kun teet Jumalalle lupauksen, niin täytä se viivyttelemättä, sillä hän ei mielly tyhmiin. Täytä siis, minkä lupaat.5 (H5:4)On parempi olla lupaamatta kuin luvata ja jättää lupaus täyttämättä.7 (H5:6)Totisesti: paljot puheet ovat vain unta ja turhuutta. Totisesti: pelkää sinä Jumalaa!8 (H5:7)Jos näet, että maakunnassasi sorretaan köyhää ja loukataan lakia ja oikeutta, niin älä ihmettele: Viranomainen valvoo toista ja ylemmät heitä molempia.9 (H5:8)Kaikitenkin on hyväksi, että asuttua maata hallitsee kuningas.10 (H5:9)Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta.11 (H5:10)Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin. Mitä iloa siitä on omistajalleen, paitsi että saa nähdä sen kuluvan?12 (H5:11)Uurastavan uni on makea, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaalta kylläisyys vie unen.13 (H5:12)Olen nähnyt kipeän kärsimyksen auringon alla: rikkaus oli annettu omistajalleen onnettomuudeksi.14 (H5:13)Kohtalon iskusta hän menetti rikkautensa, ja vaikka hänellä oli poika, ei tämän käsiin jäänyt mitään.15 (H5:14)Rikkaan oli täältä lähdettävä yhtä alastomana kuin hän oli äitinsä kohdusta tullut, eikä hän voinut viedä mukanaan mitään siitä, minkä oli vaivaa nähden koonnut.16 (H5:15)Juuri tämä on kipeä kärsimys: sellaisena kuin hän oli tullut, hänen oli myös lähdettävä. Mitä hyötyä oli siis siitä, että hän oli nähnyt vaivaa -- tuulen hyväksi!17 (H5:16)Kaikki päivänsä hän kulutti pimeässä huolia kantaen, vaivaa ja murhetta kärsien.18 (H5:17)Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään auringon alla; sellainen on hänen osansa.19 (H5:18)Jumalan lahja on sekin, että hän antaa rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken vaivannäön keskellä.20 (H5:19)Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista.

1 你到 神的殿， 脚步要谨慎； 近前聆听， 胜于愚昧人献祭， 因为他们不知道所作的是恶的。（本节在《马索拉抄本》为4:17） 2 在 神面前不可冒失开口， 心急发言， 因为 神在天上， 你在地上， 所以你的言语要寡少。（本节在《马索拉抄本》为5:1） 3 挂虑多就令人作梦， 言语多就显出愚昧。 4 你向 神许了愿， 就不可迟迟不还， 因为他不喜悦愚昧人； 所许的愿必须偿还。 5 许愿不还， 不如不许。 6 不可任你的口把自己陷于罪恶， 也不可在使者前面说是许错了。何必使 神因你的声音发怒， 破坏你手中的工作呢？ 7 多梦和多话， 都是虚空的， 你只要敬畏 神。 8 如果你在一省之中， 看到穷人遭受欺压， 公正和公义被夺去， 也不必因此惊讶， 因为高位者之上有较高的照应， 在他们之上还有更高的。 9 各人都从土地得着利益， 就是君王也得到田地的供应。 10 贪爱银子的， 不因有银子满足； 贪爱财富的， 也不因得利知足。这也是虚空。 11 财物增加， 吃用的人也增加， 物主除了眼看以外， 还有什么益处呢？ 12 劳力的人无论吃多吃少， 都睡得甜； 财主的丰足， 却不容他安睡。 13 我看见日光之下有一令人痛心的憾事， 就是财主积聚财富， 反受其害。 14 遭遇祸患， 财富就尽失； 他即使生了儿子， 也没有什么留给他。 15 他怎样从母胎赤身而来， 也必怎样赤身而去； 在劳碌中得来的， 他的手也带不走什么。 16 他怎样来， 也要怎样去， 这也是令人痛心的憾事； 他为风劳碌， 有什么益处呢？ 17 他终生在黑暗中吃喝， 多有愁烦、疾病与愤怨。 18 我认为既善又美的， 就是人在 神所赐给他一生有限的年日中吃喝， 享受他在日光之下劳碌所得的一切， 因为这是他的分。 19 蒙 神赐予财富与资产的人， 神都使他能够享用， 并取自己的分， 在劳碌中自得其乐， 这是 神的恩赐。 20 他不多思念自己一生的年日， 因为 神使喜乐充满他的心。