1 Israel oli kukoistava viiniköynnös, joka kantoi paljon hedelmää. Mitä runsaammin se tuotti hedelmää, sitä enemmän se rakensi alttareita. Mitä vauraammaksi maa tuli, sitä komeampia patsaita Israel pystytti.

2 Se luisui eroon Jumalasta, nyt se saa katua. Herra kaataa sen alttarit, lyö murskaksi sen patsaat.

4 Tyhjiä ovat kuninkaat puhuneet, vannoneet väärin, tehneet liittoja. Mutta tuomio on versonut kuin myrkkykasvi pellon vaossa.

5 Bet-Avenin sonninkuvien vuoksi Samarian asukkaat joutuvat pelon valtaan. Kansa valittaa ja Samarian papit puhkeavat huutoon, sillä kaupungin loisto on mennyttä.

6 Kansa kaikkineen viedään Assyriaan, annetaan lahjana suurkuninkaalle. Efraim saa surkean lopun, Israelin suunnitelmat sortuvat.

7 Samaria ja sen kuningas tuhoutuvat, huuhtoutuvat pois kuin lastu aaltoihin.

9 -- Israel, sinä olet tehnyt syntiä Gibean päivistä asti, et ole yhtään muuttunut. Saat olla varma, että Gibeassa syttyy sota ja se tuhoaa vääryydentekijät.

10 Minä rankaisen sinua niin kuin katson oikeaksi. Kansat kokoontuvat sinua vastaan, sinut vangitaan kaksinkertaisen rikoksesi vuoksi.

11 Efraim oli kuin vankka hieho, puimaan opetettu. Kun tulin sen luo ja näin sen vahvan niskan, minä valjastin sen. Juuda kynti, Jaakob äesti.

13 Mutta te olette kyntäneet jumalattomuuden peltoa, korjanneet vääryyden satoa, syöneet valheen hedelmää. Te olette luottaneet omiin neuvoihinne ja suureen sotajoukkoonne.

14 Teidän maassanne nousee taistelun pauhu, linnoituksenne tuhotaan niin kuin Salman tuhosi sodan päivinä Bet-Arbelin. Siellä äidit lapsineen ruhjottiin kuoliaaksi.

15 Samoin käy Betelille teidän määrättömän pahuutenne tähden. Aamunkoitteessa isketään kuoliaaksi Israelin kuningas.

1 Israel é uma vide frutífera, que dá o seu fruto; segundo a multidão do seu fruto, multiplicou os seus altares; segundo a fertilidade da sua terra, fizeram belas colunas.

2 Dividido está o seu coração; agora serão achados em culpa; ele ferirá os altares deles; despojar-lhes-á as colunas.

3 Agora, pois, dirão eles: Não temos rei, porque não tememos a Jeová: e o rei, que pode ele fazer de nós?

4 Falam palavras vãs, juram falso ao fazerem alianças; portanto o juízo brota como cicuta nos sulcos do campo.

5 Os habitantes de Samaria serão amedrontados por causa dos bezerros de Bete-Áven; pois o seu povo pranteará por ele, e os seus sacerdotes tremerão por causa da sua glória, que já se foi.

6 Também será levado para a Assíria como um presente ao rei principal; Efraim receberá vergonha, e Israel será envergonhado do seu conselho.

7 Quanto a Samaria, o seu rei está cortado, como espuma sobre a superfície da água.

8 Também os altos de Áven, o pecado de Israel, serão destruídos; sobre os seus altares crescerão espinhos e cardos; e dirão aos montes: Cobri-nos; e aos outeiros: Caí sobre nós.

9 Desde os dias de Gibeá tens pecado, ó Israel; ali pararam, para que a batalha contra os filhos da iniqüidade não os alcançasse em Gibeá.

10 Quando eu quiser, castigá-los-ei; os povos se congregarão contra eles, quando forem atados às suas duas transgressões.

11 Efraim é uma novilha que está ensinada, que gosta de debulhar o trigo; mas eu vim sobre a formosura do seu pescoço: farei que Efraim seja montado; Judá lavrará, Jacó desfará os torrões.

12 Semeai para vós na justiça, colhei segundo a misericórdia; lavai a vossa terra que está em alqueive: pois é tempo de buscar a Jeová, até que venha e chova a justiça sobre vós.

13 Lavrastes a malícia, ceifastes a iniqüidade; comestes o fruto de mentiras; porque confiaste no teu caminho, na multidão dos teus valentes.

14 Portanto se levantará um tumulto entre o teu povo, e todas as tuas fortalezas serão despojadas, como Salmã despojou a Bete-Arbel no dia da batalha: a mãe foi despedaçada juntamente com seus filhos.

15 Assim vos fará Betel por causa da vossa grande malícia; de madrugada será o rei de Israel totalmente exterminado.