1 Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
2 -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.
3 Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?
4 Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.
5 Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,
6 niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,
7 ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.
8 Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
9 Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
10 Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.
11 Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?
12 Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.
13 Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.
14 Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:
15 seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.
16 Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,
17 jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.
19 Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.
20 Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.
21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
22 Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.
1 Bildad de Chua tomou a palavra e disse:
2 Até quando dirás semelhantes coisas, e tuas palavras serão como um furacão?
3 Porventura Deus fará curvar o que é reto, e o Todo-poderoso subverterá a justiça?
4 Se teus filhos o ofenderam, ele os entregou às conseqüências de suas culpas.
5 Se recorreres a Deus, e implorares ao Todo-poderoso,
6 se fores puro e reto, ele atenderá a tua oração e restaurará a morada de tua justiça;
7 teu começo parecerá pouca coisa diante da grandeza do que se seguirá.
8 Interroga as gerações passadas, e examina com cuidado a experiência dos antepassados;
9 - porque somos uns ignorantes das {coisas} de ontem, nossos dias sobre a terra passam como a sombra -:
10 elas podem instruir-te, falar-te e de seu coração tirar este discurso:
11 Pode o papiro crescer fora do brejo, o junco germinar sem água?
12 Verde ainda, sem ser cortado, ele seca antes que as outras ervas;
13 assim acabam todos os que esquecem Deus, assim perece a esperança do ímpio;
14 sua confiança é como filandras, sua segurança, uma teia de aranha.
15 Ele se apóia sobre uma casa que não se sustenta, atém-se a uma morada que não se mantém de pé.
16 Cheio de vigor, ao sol, faz brotar suas hastes em seu jardim;
17 suas raízes se entrelaçam sobre a pedra, apóiam-se entre rochas;
18 mas se é arrancado de seu lugar, este o renega: nunca te vi.
19 Eis onde termina seu destino, e outros germinarão do solo.
20 Não; Deus não rejeita o homem íntegro, nem dá a mão aos malvados.
21 Ele porá de novo o riso em tua boca, e em teus lábios, gritos de alegria;
22 teus inimigos serão cobertos de vergonha, a tenda dos maus desaparecerá.