1 Laulunjohtajalle. Säestetään gatilaisilla soittimilla. Korahilaisten psalmi. (H84:2)Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
2 (H84:3)Minun sydämeni nääntyy kaipauksesta, kun se ikävöi Herran temppelin esipihoille. Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon, kun tulen elävän Jumalan eteen.
3 (H84:4)Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani! Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa.
4 (H84:5)Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati. (sela)
5 (H84:6)Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.
6 (H84:7)Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa.
7 (H84:8)Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa, ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen.
8 (H84:9)Jumala, Herra Sebaot, kuule rukoukseni, älä ummista korviasi, Jaakobin Jumala! (sela)
9 (H84:10)Jumala, meidän kilpemme, katso voideltusi puoleen!
10 (H84:11)Parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla. Mieluummin olen kerjäläisenä temppelisi ovella kuin asun jumalattomien katon alla.
11 (H84:12)Herra Jumala on aurinko ja kilpi, hän lahjoittaa meille armon ja kunnian. Hän ei kiellä hyvyyttään niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti.
12 (H84:13)Autuas se, joka turvaa sinuun, Herra Sebaot!
1 Ao mestre de canto. Com a Gitiena. Salmo dos filhos de Coré. Como são amáveis as vossas moradas, Senhor dos exércitos!
2 Minha alma desfalecida se consome suspirando pelos átrios do Senhor. Meu coração e minha carne exultam pelo Deus vivo.
3 Até o pássaro encontra um abrigo, e a andorinha faz um ninho para pôr seus filhos. Ah, vossos altares, Senhor dos exércitos, meu rei e meu Deus!
4 Felizes os que habitam em vossa casa, Senhor: aí eles vos louvam para sempre.
5 Feliz o homem cujo socorro está em vós, e só pensa em vossa santa peregrinação.
6 Quando atravessam o vale árido, eles o transformam em fontes, e a chuva do outono vem cobri-los de bênçãos.
7 Seu vigor aumenta à medida que avançam, porque logo verão o Deus dos deuses em Sião.
8 Senhor dos exércitos, escutai minha oração, prestai-me ouvidos, ó Deus de Jacó.
9 Ó Deus, nosso escudo, olhai; vede a face daquele que vos é consagrado.
10 Verdadeiramente, um dia em vossos átrios vale mais que milhares fora deles. Prefiro deter-me no limiar da casa de meu Deus a morar nas tendas dos pecadores.
11 Porque o Senhor Deus é nosso sol e nosso escudo, o Senhor dá a graça e a glória. Ele não recusa os seus bens àqueles que caminham na inocência.
12 Ó Senhor dos exércitos, feliz o homem que em vós confia.