2 Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta. Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta.

3 Jos hän on tullut yksinään, hän saakoon myös lähteä yksinään. Mutta jos hänellä jo tullessaan oli vaimo, vaimo saakoon lähteä hänen mukanaan.

4 Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies pääsköön vapaaksi yksinään.

5 Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä halua vapaaksi',

6 niin isäntä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet sitten ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvalehtensä naskalilla, ja hän jääköön ainiaaksi isäntänsä orjaksi.

8 Jos isäntä ei pidä orjattaresta, jonka on luvannut ottaa itselleen, hänen on sallittava, että orjatar ostetaan jälleen vapaaksi. Toisen kansan jäsenelle hänellä ei ole oikeutta myydä tyttöä, jos hän on rikkonut antamansa lupauksen.

9 Jos hän taas määrää tytön pojalleen, tyttöä on kohdeltava kuin vapaan miehen tytärtä.

10 Jos isäntä ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ruokaa, vaatetusta eikä aviollisia oikeuksia.

11 Mutta ellei mies täytä velvollisuuttaan näissä kolmessa asiassa, vaimo pääsköön lähtemään ilman korvausta.

13 Mutta ellei hän tehnyt sitä tahallaan, vaan Jumala antoi sen tapahtua hänen kätensä kautta, hän voi paeta paikkaan, jonka minä osoitan.

14 Mutta jos joku tekee niin pahasti, että salakavalasti murhaa toisen ihmisen, hänet on minun alttarinikin äärestä haettava surmattavaksi.

15 Jos joku lyö isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

16 Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen hallustaan.

17 Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

19 vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan.

20 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen.

21 Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.

22 Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan.

23 Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä,

24 silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

25 palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.

26 Jos joku lyö orjaltaan tai orjattareltaan silmän sokeaksi, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi silmästä.

27 Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta.

29 Mutta jos härkä on jo entuudestaan tunnettu vihaiseksi ja puskijaksi eikä sen omistaja ole varoituksista huolimatta estänyt sitä karkaamasta ja jos härkä sitten surmaa miehen tai naisen, se kivitettäköön ja myös sen omistaja surmattakoon.

30 Jos kuitenkin katsotaan kohtuulliseksi, että hän henkensä lunnaiksi maksaa hyvitysmaksun, hänen on annettava niin paljon kuin hänen maksettavakseen määrätään.

31 Jos härkä puskee kuoliaaksi vapaan miehen pojan tai tyttären, olkoon laki sama.

32 Jos härkä puskee kuoliaaksi orjan tai orjattaren, omistaja maksakoon orjan isännälle kolmekymmentä sekeliä hopeaa ja eläin kivitettäköön.

34 kaivon omistaja maksakoon korvauksen eläimen omistajalle, mutta kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

36 Jos taas härkä on jo entuudestaan tunnettu puskijaksi eikä sen omistaja ole pitänyt sitä silmällä, hän korvatkoon härän härällä, ja kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

1 `And these [are] the judgments which thou dost set before them:

2 `When thou buyest a Hebrew servant -- six years he doth serve, and in the seventh he goeth out as a freeman for nought;

3 if by himself he cometh in, by himself he goeth out; if he [is] owner of a wife, then his wife hath gone out with him;

4 if his lord give to him a wife, and she hath borne to him sons or daughters -- the wife and her children are her lord`s, and he goeth out by himself.

5 `And if the servant really say: I have loved my lord, my wife, and my sons -- I do not go out free;

6 then hath his lord brought him nigh unto God, and hath brought him nigh unto the door, or unto the side-post, and his lord hath bored his ear with an awl, and he hath served him -- to the age.

7 `And when a man selleth his daughter for a handmaid, she doth not go out according to the going out of the men-servants;

8 if evil in the eyes of her lord, so that he hath not betrothed her, then he hath let her be ransomed; to a strange people he hath not power to sell her, in his dealing treacherously with her.

9 `And if to his son he betroth her, according to the right of daughters he doth to her.

10 `If another [woman] he take for him, her food, her covering, and her habitation, he doth not withdraw;

11 and if these three he do not to her, then she hath gone out for nought, without money.

12 `He who smiteth a man so that he hath died, is certainly put to death;

13 as to him who hath not laid wait, and God hath brought to his hand, I have even set for thee a place whither he doth flee.

14 `And when a man doth presume against his neighbour to slay him with subtilty, from Mine altar thou dost take him to die.

15 `And he who smiteth his father or his mother is certainly put to death.

16 `And he who stealeth a man, and hath sold him, and he hath been found in his hand, is certainly put to death.

17 `And he who is reviling his father or his mother is certainly put to death.

18 `And when men contend, and a man hath smitten his neighbour with a stone, or with the fist, and he die not, but hath fallen on the bed;

19 if he rise, and hath gone up and down without on his staff, then hath the smiter been acquitted; only his cessation he giveth, and he is thoroughly healed.

20 `And when a man smiteth his man-servant or his handmaid, with a rod, and he hath died under his hand -- he is certainly avenged;

21 only if he remain a day, or two days, he is not avenged, for he [is] his money.

22 `And when men strive, and have smitten a pregnant woman, and her children have come out, and there is no mischief, he is certainly fined, as the husband of the woman doth lay upon him, and he hath given through the judges;

23 and if there is mischief, then thou hast given life for life,

24 eye for eye, tooth for tooth, hand for hand, foot for foot,

25 burning for burning, wound for wound, stripe for stripe.

26 `And when a man smiteth the eye of his man-servant, or the eye of his handmaid, and hath destroyed it, as a freeman he doth send him away for his eye;

27 and if a tooth of his man-servant or a tooth of his handmaid he knock out, as a freeman he doth send him away for his tooth.

28 `And when an ox doth gore man or woman, and they have died, the ox is certainly stoned, and his flesh is not eaten, and the owner of the ox [is] acquitted;

29 and if the ox is [one] accustomed to gore heretofore, and it hath been testified to its owner, and he doth not watch it, and it hath put to death a man or woman, the ox is stoned, and its owner also is put to death.

30 `If atonement is laid upon him, then he hath given the ransom of his life, according to all that is laid upon him;

31 whether it gore a son or gore a daughter, according to this judgment it is done to him.

32 `If the ox gore a man-servant or a handmaid, thirty silver shekels he doth give to their lord, and the ox is stoned.

33 `And when a man doth open a pit, or when a man doth dig a pit, and doth not cover it, and an ox or ass hath fallen thither, --

34 the owner of the pit doth repay, money he doth give back to its owner, and the dead is his.

35 `And when a man`s ox doth smite the ox of his neighbour, and it hath died, then they have sold the living ox, and halved its money, and also the dead one they do halve;

36 or, it hath been known that the ox is [one] accustomed to gore heretofore, and its owner doth not watch it, he certainly repayeth ox for ox, and the dead is his.