1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!

4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.

6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.

7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.

8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.

9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.

10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.

11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.

12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.

15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.

17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.

18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,

20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.

21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.

25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.

26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.

28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.

1 As snow in summer, and as rain in harvest,

So honor is not seemly for a fool.

2 As the sparrow in her wandering, as the swallow in her flying,

So the curse that is causeless alighteth not.

3 A whip for the horse, a bridle for the ass,

And a rod for the back of fools.

4 Answer not a fool according to his folly,

Lest thou also be like unto him.

5 Answer a fool according to his folly,

Lest he be wise in his own conceit.

6 He that sendeth a message by the hand of a fool

Cutteth off his own feet, and drinketh in damage.

7 The legs of the lame hang loose;

So is a parable in the mouth of fools.

8 As one that bindeth a stone in a sling,

So is he that giveth honor to a fool.

9 As a thorn that goeth up into the hand of a drunkard,

So is a parable in the mouth of fools.

10 As an archer that woundeth all,

So is he that hireth a fool and he that hireth them that pass by.

11 As a dog that returneth to his vomit,

So is a fool that repeateth his folly.

12 Seest thou a man wise in his own conceit?

There is more hope of a fool than of him.

13 The sluggard saith, There is a lion in the way;

A lion is in the streets.

14 As the door turneth upon its hinges,

So doth the sluggard upon his bed.

15 The sluggard burieth his hand in the dish;

It wearieth him to bring it again to his mouth.

16 The sluggard is wiser in his own conceit

Than seven men that can render a reason.

17 He that passeth by, and vexeth himself with strife belonging not to him,

Is like one that taketh a dog by the ears.

18 As a madman who casteth firebrands,

Arrows, and death,

19 So is the man that deceiveth his neighbor,

And saith, Am not I in sport?

20 For lack of wood the fire goeth out;

And where there is no whisperer, contention ceaseth.

21 As coals are to hot embers, and wood to fire,

So is a contentious man to inflame strife.

22 The words of a whisperer are as dainty morsels,

And they go down into the innermost parts.

23 Fervent lips and a wicked heart

Are like an earthen vessel overlaid with silver dross.

24 He that hateth dissembleth with his lips;

But he layeth up deceit within him:

25 When he speaketh fair, believe him not;

For there are seven abominations in his heart:

26 Though his hatred cover itself with guile,

His wickedness shall be openly showed before the assembly.

27 Whoso diggeth a pit shall fall therein;

And he that rolleth a stone, it shall return upon him.

28 A lying tongue hateth those whom it hath wounded;

And a flattering mouth worketh ruin.