1 Minulle tuli tämä Herran sana:
3 ja jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa pasunaan ja varoittaa kansaa,
4 ja joku kuulee pasunan äänen, mutta ei ota varoituksesta vaaria, ja miekka tulee ja ottaa hänet pois, niin hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle:
5 hän kuuli pasunan äänen, mutta ei ottanut varoituksesta vaaria; hänen verensä tulee hänen päällensä. Jos olisi ottanut varoituksesta vaarin, olisi hän pelastanut sielunsa.
6 Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta, ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä.
7 Ja sinä, ihmislapsi! Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
8 Jos minä sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestänsä, niin se jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
9 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestänsä, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltänsä käänny, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
10 Ja sinä, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: 'Niin, rikoksemme ja syntimme ovat meidän päällämme, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka me voisimme pysyä elossa?'
11 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo!
12 Ja sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.
13 Jos minä sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, mutta hän sitten luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, niin hänen vanhurskauttansa ei ensinkään muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt.
14 Ja jos minä sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden
15 -antaa takaisin, tuo jumalaton, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei vääryyttä tee-niin totisesti hän saa elää; ei hänen ole kuoltava.
16 Hänen syntejänsä, jotka hän on tehnyt, ei ensinkään muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää.
17 Ja vielä sinun kansasi lapset sanovat: 'Herran tie ei ole oikea'. Juuri heidän omat tiensä eivät ole oikeat.
18 Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja vääryyttä tekee, on hänen sentähden kuoltava.
19 Ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestansa ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, saa hän sentähden elää.
22 Herran käsi oli tullut minun päälleni jo illalla, ennen pakolaisen tuloa, ja hän avasi minun suuni ennen tämän tuloa aamulla. Niin avautui minun suuni, enkä minä enää ollut mykkänä.
23 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
25 Sano sentähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte lihaa verinensä, luotte silmänne kivijumaliinne ja vuodatatte verta; ja tekö perisitte maan?
26 Te seisotte miekkanne varassa, harjoitatte kauhistuksia ja saastutatte toistenne vaimoja; ja tekö perisitte maan?
27 Näin on sinun heille sanottava: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin ne, jotka ovat raunioilla, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka ovat kedolla, minä annan petoeläimille syötäväksi, ja ne, jotka ovat vuorenhuipuilla ja luolissa, kuolevat ruttoon.
28 Ja minä teen maan autioksi ja hävitetyksi, ja heidän ylpeästä uhmastaan tulee loppu, ja Israelin vuoret joutuvat autioiksi, niin ettei siellä kenkään kulje.
29 Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä teen maan autioksi ja hävitetyksi kaikkien kauhistusten tähden, joita he ovat harjoittaneet.
30 Ja sinä, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään, toinen toisellensa, näin: 'Lähtekää kuulemaan, millainen sana nyt on tullut Herralta'.
31 He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.
32 Ja katso, sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan.
1 耶和华的话临到我说：
2 "人子啊！ 你要告诉你本国的人， 说： ‘我使刀剑临到一地， 那地的人民从他们中间选出一个人， 作他们的守望者；
3 这人见刀剑临到那地， 就吹响号角， 警告众人；
4 凡听见号角声而不接受警告的， 刀剑若来把他除灭， 他的罪（"罪"原文作"血"）就要归到自己的头上；
5 他既然听见号角声而不接受警告， 所以他的罪（"罪"原文作"血"）要归到自己的身上； 他若接受警告， 就可以救回自己的性命了。
6 但是， 那守望的人若见刀剑临到， 却不吹响号角， 以致人民没有受到警告， 刀剑来把他们中间的一个人除灭； 那人虽然因自己的罪孽被除灭， 我却要因他的死追究守望的人。’
7 "人子啊！ 我立了你作以色列家守望的人， 所以你要聆听我口中的话， 替我警告他们。
8 如果我对恶人说： ‘恶人啊， 你必定死亡！ ’你以西结却不出声警告恶人离开他所行的， 这恶人就必因自己的罪孽死亡， 我却要因他的死追究你。
9 如果你警告恶人， 叫他离开他所行的， 他仍不转离， 他就必因自己的罪孽死亡， 你却救了自己的性命。
10 "人子啊！ 你要对以色列家说： ‘你们这样说： 我们的过犯和罪恶常在我们身上； 我们必因此衰弱而死， 怎能存活呢？’
11 你要对他们说： ‘主耶和华这样宣告： 我指着我的永生起誓， 我绝不喜悦恶人死亡， 却喜悦恶人离开他所行的， 得以存活。以色列家啊， 回转吧！ 离开你们所行的， 何必死亡呢？’
12 人子啊！ 你要对你本国的人说： ‘义人的义在他犯罪的日子， 不能救他； 恶人的恶在他离开恶行的日子， 也不会绊倒他； 义人在他犯罪的日子， 也不能因他的义存活。’
13 我虽然对义人说他必定生存， 但是他若恃着自己的义而行恶， 他的一切义都必不被记念； 他必因所行的恶死亡。
14 我虽然对恶人说： ‘你必定死亡’， 但是他若离开他的罪， 行公平和正直的事，
15 把抵押归还， 把抢夺人的物件偿还， 遵行赐生命的律例， 不作恶事， 他就必存活， 不致死亡；
16 他所犯的一切罪， 必不被记念； 他行了公平和正直的事， 就必存活。
17 "你本国的人还说： ‘主所行的不公平。’其实他们所行的才是不公平。
18 义人若离开他的义， 去行恶事， 他就必因此死亡；
19 恶人若离开他的恶， 去行公平和正直的事， 他就必因此存活。
20 你们还说： ‘主所行的不公平。’以色列家啊！ 我必照着你们各人所行的审判你们。"
21 在我们被掳以后的第十二年十月初五日， 有人从耶路撒冷逃到我这里来， 说： "城已经被攻陷了。"
22 那人来到的前一天晚上， 耶和华的手按在我身上， 开了我的口。到了早晨， 那人来到我这里， 我的口已经开了， 不再作哑巴。
23 耶和华的话临到我说：
24 "人子啊！ 那些住在以色列地废墟里的人常说： ‘亚伯拉罕一个人就得了这地为业； 我们人数众多， 这地更应该给我们为业。’
25 因此， 你要对他们说： ‘主耶和华这样说： 你们吃带血的祭肉， 举目仰望你们的偶像， 并且流人的血， 你们还可以得这地为业吗？
26 你们倚仗自己的刀剑， 行可憎恶的事， 人人玷污邻舍的妻子， 你们还可以得这地为业吗？’
27 你要对他们这样说： ‘主耶和华这样说： 我指着我的永生起誓， 那些在废墟里的， 必倒在刀下； 在田间的， 我必交给野兽吞吃； 在堡垒和山洞里的， 必因瘟疫而死。
28 我必使这地非常荒凉， 它因势力而有的骄傲必止息； 以色列的山都必荒凉， 无人经过。
29 我必因他们所行一切可憎恶的事， 使这地非常荒凉， 那时他们就知道我是耶和华。’
30 "人子啊！ 你本国的人在城墙旁边和各家的门口正在谈论你； 他们彼此说： ‘来吧！ 听听有什么话从耶和华那里出来。’
31 他们成群来到你那里， 坐在你面前， 像是我的子民一样。其实他们听了你的话， 却不去行； 他们只是用口表示爱慕， 他们的心却是追随不义之财。
32 在他们眼中， 你不过是首情歌， 唱得美妙， 弹得悦耳， 他们听了你的话， 却不去行。
33 看哪！ 这事必定应验， 到那时候， 他们就知道在他们中间有先知了。"