Isaías 23

1 Ennussana Tyroksesta. Valittakaa, Tarsisin laivat, tuhottu on teidän satamanne! Kotimatkalla Kyproksesta te saitte sen kuulla.

2 Mykistykää, rannikon asukkaat, Sidonin kauppiaat! Sinun lähettilääsi, Foinikia, purjehtivat meriä,

3 suuria vesiä. Sinun rikkautesi lähde oli Virran vilja, Niilin rantojen sato, sinä kävit sillä kauppaa kaikkien kansojen kanssa.

4 Kun viesti saapuu Tyroksesta Egyptiin, kauhu kouristaa sen asukkaita kuin synnytyskipu.

5 Purjehtikaa yli meren Tarsisin rannoille, puhjetkaa valitushuutoihin, te rannikon asujat!

6 Tuoko nyt on teidän iloinen kaupunkinne, maineikas muinaisista päivistä, kaupunki, joka pitkin askelin edeten asutti kaukaiset rannat?

7 Kuka sääti tällaisen kohtalon Tyrokselle, joka kruunasi kuninkaita, jonka ostajat ja myyjät olivat ruhtinaiden veroisia ja jonka kauppiaita kunnioitettiin kaikkialla?

8 Sen teki Herra Sebaot nöyryyttääkseen ylpeän mielen, tehdäkseen mitättömäksi kaiken loiston, kaiken, mikä maassa on arvokasta.

9 Viljele maatasi nyt, tytär Tarsis, niin kuin Niilin maata viljellään, sillä laivoja et enää veistä.

10 Herra kohotti kätensä merenrantaa kohti ja järkytti valtakuntia. Hän antoi käskyn ja tuomitsi tuhoon Foinikian linnoitetut kaupungit.

11 Hän sanoi: -- Enää et iloitse, raiskattu neitsyt, tytär Sidon! Vaikka lähtisit yli meren Kyprokseen, kittiläisten luo, sielläkään et saa rauhaa.

12 Muistakaa Kaldean maata, jossa asui suuri kansa! Assyria on senkin tehnyt villieläinten asunnoksi. Assyria pystyttää piiritystornit, luhistaa palatsit. Kaiken se murentaa rauniokasaksi.

13 Valittakaa, Tarsisin laivat! Tuhottu on teidän turvapaikkanne.

14 Sinä päivänä Tyros vaipuu unohdukseen yhden kuninkaan eliniäksi, seitsemäksi vuosikymmeneksi. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Tyroksen käy kuin porton, josta laulussa kerrotaan:

15 -- Käy harppuinesi kaupungin katuja kiertelemään, sinä unohdettu tyttö! Kun hyvin soittelet, laulat, sinut muistetaan taas!

16 Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra jälleen muistaa Tyrosta, ja se pääsee, hyvästä rahasta kuten ennenkin, harjoittamaan huoruutta kaikkien valtakuntien kanssa maan päällä.

17 Mutta sen portonpalkat pyhitetään Herralle. Niitä ei enää kasata aarrekammioihin eikä varastoida, vaan ne tulevat niiden hyväksi, jotka asuvat Herran pyhäkön äärellä. He saavat niistä runsaan ravinnon ja hienot vaatteet.

Publicidade

Capítulos

Bíblias

Publicidade