1 Al Músico principal: de los hijos de Coré: Masquil. OH Dios, con nuestros oídos hemos oído, nuestros padres nos han contado, La obra que hiciste en sus días, en los tiempos antiguos.2 Tú con tu mano echaste las gentes, y los plantaste á ellos; Afligiste los pueblos, y los arrojaste.3 Porque no se apoderaron de la tierra por su espada, Ni su brazo los libró; Sino tu diestra, y tu brazo, y la luz de tu rostro, Porque te complaciste en ellos.4 Tú, oh Dios, eres mi rey: Manda saludes á Jacob.5 Por medio de ti sacudiremos á nuestros enemigos: En tu nombre atropellaremos á nuestros adversarios.6 Porque no confiaré en mi arco, Ni mi espada me salvará.7 Pues tú nos has guardado de nuestros enemigos, Y has avergonzado á los que nos aborrecían.8 En Dios nos gloriaremos todo tiempo, Y para siempre loaremos tu nombre. (Selah.)9 Empero nos has desechado, y nos has hecho avergonzar; Y no sales en nuestros ejércitos.10 Nos hiciste retroceder del enemigo, Y saqueáron nos para sí los que nos aborrecían.11 Pusístenos como á ovejas para comida, Y esparcístenos entre las gentes.12 Has vendido tu pueblo de balde, Y no pujaste en sus precios.13 Pusístenos por vergüenza á nuestros vecinos, Por escarnio y por burla á los que nos rodean.14 Pusístenos por proverbio entre las gentes, Por movimiento de cabeza en los pueblos.15 Cada día mi vergüenza está delante de mí, Y cúbreme la confusión de mi rostro,16 Por la voz del que me vitupera y deshonra, Por razón del enemigo y del que se venga.17 Todo esto nos ha venido, y no nos hemos olvidado de ti; Y no hemos faltado á tu pacto.18 No se ha vuelto atrás nuestro corazón, Ni tampoco se han apartado nuestros pasos de tus caminos.19 Cuando nos quebrantaste en el lugar de los dragones, Y nos cubriste con sombra de muerte,20 Si nos hubiésemos olvidado del nombre de nuestro Dios, O alzado nuestras manos á dios ajeno,21 ¿No demandaría Dios esto? Porque él conoce los secretos del corazón.22 Empero por tu causa nos matan cada día; Somos tenidos como ovejas para el matadero.23 Despierta; ¿por qué duermes, Señor? Despierta, no te alejes para siempre.24 ¿Por qué escondes tu rostro, Y te olvidas de nuestra aflicción, y de la opresión nuestra?25 Porque nuestra alma está agobiada hasta el polvo: Nuestro vientre está pegado con la tierra.26 Levántate para ayudarnos, Y redímenos por tu misericordia.

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. (H44:2) Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.2 (H44:3) Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.3 (H44:4) Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.4 (H44:5) Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.5 (H44:6) Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.6 (H44:7) Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;7 (H44:8) vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.8 (H44:9) Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.9 (H44:10) Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.10 (H44:11) Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.11 (H44:12) Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.12 (H44:13) Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.13 (H44:14) Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.14 (H44:15) Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.15 (H44:16) Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,16 (H44:17) herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.17 (H44:18) Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.18 (H44:19) Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.19 (H44:20) Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.20 (H44:21) Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,21 (H44:22) eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?22 (H44:23) Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.23 (H44:24) Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.24 (H44:25) Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?25 (H44:26) Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.26 (H44:27) Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.