1 Alors Éliphaz, de Théman, prit la parole, et dit:

2 L'homme est-il utile à Dieu?

3 C'est à lui-même que le sage est utile. Le Tout-Puissant a-t-il de l'intérêt à ce que tu sois juste? Gagne-t-il quelque chose à ce que tu marches dans l'intégrité?

4 Est-ce par crainte de toi, qu'il te reprend, et qu'il entre en jugement avec toi?

5 Ta méchanceté n'est-elle pas grande, et tes iniquités ne sont-elles pas sans nombre?

6 Tu exigeais des gages de tes frères, sans motif; tu privais de leurs vêtements ceux qui étaient nus.

7 Tu ne donnais pas d'eau à boire à l'homme altéré, et tu refusais le pain à l'homme affamé.

8 Tu livrais la terre à celui qui était puissant, et celui pour qui tu avais des égards y habitait.

9 Tu renvoyais les veuves les mains vides, et les bras des orphelins étaient brisés.

10 C'est pour cela que les pièges sont autour de toi, qu'une subite frayeur t'épouvante,

11 Ou que les ténèbres t'empêchent de voir, et que le débordement des eaux te submerge.

12 Dieu n'est-il pas là-haut dans les cieux? Regarde le front des étoiles: combien elles sont élevées!

15 Veux-tu suivre l'ancien chemin, où ont marché les hommes d'iniquité,

16 Qui ont été retranchés avant le temps, et dont un fleuve a emporté les fondations,

18 Il avait rempli leurs maisons de biens! (Ah! loin de moi le conseil des méchants!)

19 Les justes le verront et se réjouiront; l'innocent se moquera d'eux:

20 Certainement notre adversaire a été détruit; le feu a dévoré ce qui en restait.

21 Attache-toi donc à Lui, et tu seras en paix, et il t'en arrivera du bien.

22 Reçois de sa bouche l'instruction, et mets ses paroles dans ton coeur.

23 Si tu reviens au Tout-Puissant, tu seras rétabli; éloigne l'iniquité de ta tente,

24 Jette l'or dans la poussière, et l'or d'Ophir dans les rochers des torrents,

25 Et le Tout-Puissant sera ton or, il sera pour toi et argent et trésors.

26 Car alors tu feras tes délices du Tout-Puissant, et tu élèveras ton visage vers Dieu.

27 Tu le supplieras, et il t'exaucera, et tu lui rendras tes voeux.

28 Si tu formes un dessein, il te réussira, et la lumière resplendira sur tes voies.

29 Quand on aura humilié quelqu'un, et que tu diras: Qu'il soit élevé! Dieu délivrera celui qui avait les yeux baissés.

30 Il délivrera le coupable; il sera délivré par la pureté de tes mains.

1 Nyt temanilainen Elifas alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:

2 -- Voiko ihminen olla hyödyksi Jumalalle? Ei. Vain itseään viisainkin ihminen voi hyödyttää.

3 Onko siitä jotakin etua Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein? Onko hänelle hyötyä siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti?

4 Jumalanpelkosi vuoksiko hän sitten sinua kurittaa, senkö tähden hän kävisi oikeutta kanssasi?

5 Eikö sinun pahuutesi ole suuri? Eivätkö sinun syntisi ole loppumattomat?

6 Olet aiheetta ottanut veljeltäsi pantin, riistänyt häneltä hänen ainoan vaatteensa.

7 Uupuneelle et ole antanut vettä, nälkäiselle et ole ojentanut leipäpalaa.

8 Katsot, että maa kuuluu sille, jonka on valta, vain hänen suosikkinsa saavat sitä asua.

9 Lesket saivat lähteä luotasi tyhjin käsin, orpojen kädet sinä sysäsit syrjään.

10 Ihmekö siis, että sinun ympärillesi on viritetty ansoja, että yhtäkkiä joudut kauhun valtaan.

11 Päivä pimenee, et voi nähdä mitään, ja vedet vyöryvät sinun ylitsesi.

12 Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso taivaanlakea ja tähtiä. Katso taivaan korkeutta.

15 Etkö sinä vaella niitä polkuja, joita väärintekijät aina ovat vaeltaneet?

16 Heidät on temmattu pois ennen aikojaan, niin kuin talo, jonka perustukset virta on syönyt.

18 Kuitenkin juuri hänen ansiostaan heidän talonsa olivat täynnä kaikkea hyvää. Väärämielisten suunnitelmat ovat vastoin Jumalan tahtoa.

19 Oikeamieliset näkevät heidän tuhonsa ja iloitsevat, se, joka itse on nuhteeton, voi nyt heitä pilkata:

20 Kas niin, heidän rikkautensa on mennyttä, ja mitä jää jäljelle, sen nielee tuli.

21 Tee sovinto Jumalan kanssa, Job, elä hänen tahtonsa mukaan, niin saat jälleen onnen.

22 Kun hän sinua opettaa, kuule häntä, talleta sydämeesi hänen sanansa.

23 Jos palaat Kaikkivaltiaan luo, hän nostaa sinut jälleen. Jos karkotat vääryyden talostasi,

24 jos puhdas kulta on sinulle pelkkää tomua ja Ofirin kulta vain puron kiviä

25 -- onhan Kaikkivaltias sinun aarteesi, kaikkea kultaa ja hopeaa arvokkaampi --

26 silloin Kaikkivaltias antaa osaksesi ilon, saat kohottaa kasvosi Jumalaa kohden.

27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä saat uhrata hänelle sen minkä olet luvannut.

28 Mihin tahansa ryhdytkin, se onnistuu, valo loistaa sinun teilläsi.

29 Sen, joka kerskuu, hän painaa maahan, mutta nöyrän hän nostaa.

30 Syyllisenkin Jumala voi pelastaa. Jos sinulla on puhtaat kädet, saat varmasti avun.