1 Élihu continua, et dit:

2 Attends un peu et je t'instruirai, car il y a encore des raisons pour la cause de Dieu.

3 Je prendrai de loin ma science, et je donnerai droit à mon créateur.

4 Car, certainement, mes discours ne sont point mensongers, et c'est un homme qui te parle d'une science parfaite.

5 Voici, Dieu est puissant, et il ne dédaigne personne; il est puissant par la force de son intelligence.

6 Il ne laisse point vivre le méchant, et il fait droit aux affligés.

7 Il ne détourne pas ses yeux des justes, il place ces justes avec les rois sur le trône; et il les y fait asseoir pour toujours, et ils sont élevés.

8 S'ils sont liés de chaînes, s'ils sont pris dans les liens de l'affliction,

9 Il leur fait connaître ce qu'ils ont fait, leurs péchés et leur orgueil.

10 Alors il ouvre leur oreille à la réprimande; il leur dit de se détourner de l'iniquité.

11 S'ils l'écoutent, et s'ils le servent, ils achèvent leurs jours dans le bonheur, et leurs années dans la joie;

12 Mais s'ils ne l'écoutent pas, ils passent par l'épée, et ils expirent dans leur aveuglement.

13 Les cœurs impies se mettent en colère; ils ne crient point à lui quand il les a liés.

14 Leur âme meurt en sa jeunesse, et leur vie s'éteint comme celle des débauchés.

15 Il sauve l'affligé par son affliction, et il l'instruit par sa douleur.

16 Et toi-même, il te mettra hors de ta détresse, au large, loin de toute angoisse, et ta table sera dressée, couverte de graisse.

17 Mais si tu es plein de la cause du méchant, cette cause et la condamnation se suivront de près.

18 Prends garde que la colère ne te pousse au blasphème, et ne te laisse pas égarer par la pensée d'une abondante expiation.

19 Ferait-il cas de ta richesse? Il n'estimera ni l'or ni les moyens de l'opulence.

20 Ne souhaite point la nuit, en laquelle les peuples sont enlevés sur place.

21 Garde-toi de te tourner vers l'iniquité; car tu la préfères à l'affliction.

22 Voici, Dieu est élevé en sa puissance; qui pourrait enseigner comme lui?

23 Qui lui a prescrit sa voie? Et qui lui dira: Tu as fait une injustice?

24 Souviens-toi de célébrer ses ouvrages, que tous les hommes chantent.

25 Tout homme les admire, chacun les contemple de loin.

26 Voici, Dieu est élevé, et nous ne le connaissons pas; le nombre de ses années, nul ne peut le sonder!

27 Il attire les gouttes d'eau, elles se fondent en pluie, au milieu du brouillard;

28 Les nuées la font couler, et tomber goutte à goutte sur la foule des hommes.

29 Et qui pourrait comprendre le déploiement des nuées, et le fracas de sa tente?

30 Voici, il étend sur lui-même la lumière, et il couvre le profond des mers.

31 C'est ainsi qu'il juge les peuples, et qu'il donne la nourriture en abondance.

32 Il tient cachée dans sa main la lumière, et il lui prescrit de frapper.

33 Son tonnerre l'annonce, et les troupeaux font connaître qu'il s'approche.

1 Elihu alkoi jälleen puhua ja sanoi:

2 -- Malta hetki, niin minä opetan sinua vielä, vielä minulla on sanoja Jumalan puolustukseksi.

3 Syvältä minä ammennan tietoni ja osoitan, kuka on oikeassa: hän, joka on minut luonut.

4 Minä en puhu perättömiä. Sinun edessäsi seisoo mies, jolla on oikea tieto.

5 Katso Jumalan suuruutta! Ketään hän ei hylkää. Hän on voimakas ja viisas.

6 Jumalattoman hän ei anna elää, mutta osattomalle hän turvaa oikeuden.

7 Jumala ei käännä katsettaan pois hurskaasta vaan nostaa hänet korkeaan asemaan, kuninkaitten vierelle, ja siinä hän pysyy.

8 Jos joku on vankilan kurjuudessa kahleisiin kytkettynä,

9 se on hänelle opiksi: Jumala muistuttaa häntä hänen teoistaan, väkivallan teoista, joihin hän on syyllistynyt.

10 Jumala avaa hänen korvansa kuulemaan varoituksen sanaa, kieltää häntä jatkamasta pahuuden töitä.

11 Jos hän silloin kuulee Jumalan ääntä ja jälleen tottelee häntä, hän saa osakseen onnen päiviä, hänen vuotensa täyttyvät ilosta.

12 Mutta jos hän ei kuule, keihäs lävistää hänet, ja hän kuolee mitään oppimatta.

13 Rienaaja uhoaa vihaansa eikä pyydä apua edes silloin, kun Jumala hänet vangitsee.

14 Hän kuolee nuorena, hänen elämänsä päättyy kuin porttopoikien elämä.

15 Mutta osattomalle kurjuus on pelastukseksi, ahdingon keskellä Jumala avaa hänen korvansa kuulemaan.

16 Myös sinut hän auttoi ahdingoista. Elit leveästi, huolta vailla. Sinun pöytäsi notkui rasvaisia herkkuja.

17 Mutta nyt sinua on kohdannut rangaistus synneistäsi, sinä saat ansiosi mukaan.

18 Vaikka olet vihoissasi, malta mielesi! Millään rahalla et voi ostaa itseäsi vapaaksi.

19 Eivät sinun huutosi voi pelastaa sinua tästä ahdingosta, eivät mitkään sinun ponnistuksesi.

20 Turha on toivoen odottaa yötä, jolloin kansat nousevat -- ne tuhoutuvat.

21 Varo, älä taivu vääryyden tielle, vaikka se ehkä houkuttaakin enemmän kuin kärsimys.

22 Katso, miten suuri on Jumalan valta! Kuka voisi olla hänen veroisensa opettaja?

24 Muista ylistää hänen töitään, niistä ihmiset ovat aina laulaneet.

25 Niitä ihaillaan, niitä ihmetellään, vaikka ne nähdään vain kaukaa.

26 Korkea on Jumala, me emme voi häntä tuntea, hänen vuosiensa määrä on tutkimaton.

27 Hän vetää vesipisarat ylös taivaaseen ja siivilöi ne taivaan vesistä sateeksi,

28 jota pilvet tihkuvat, vihmovat kaikille ihmisille.

29 Kuka ymmärtäisi, miten pilvet voivat leijua ilmassa, kuka ymmärtäisi jylinän, joka tulee Jumalan majasta?

30 Pilvien yli hän väläyttää valonsa, meren syvyydet hän peittää varjoon.

31 Pilvien voimalla hän rankaisee kansoja, niiden avulla hän ne runsaasti ruokkii.

32 Hän ottaa käsiinsä salaman, hän käskee, ja se tavoittaa maalinsa.

33 Jylinä ilmoittaa hänen tulostaan, karjakin aavistaa, kun hän lähestyy.