Cânticos 2

1 Sou o narciso de Saron, o lírio dos vales.

2 – Como o lírio entre os espinhos, assim é minha amada entre as jovens.

3 – Como a macieira entre as árvores da floresta, assim é o meu amado entre os jovens; gosto de sentar-me à sua sombra, e seu fruto é doce à minha boca.

4 Ele introduziu-me num celeiro, e o estandarte, que levanta sobre mim, é o amor.

5 Restaurou-me com tortas de uva, fortaleceu-me com maçãs, porque estou enferma de amor.

6 Sua mão esquerda está sob minha cabeça, e sua direita abraça-me.

7 – Conjuro-vos, ó filhas de Jerusalém, pelas gazelas e as corças dos campos, que não desperteis nem perturbeis o amor, até que ele o queira.

8 – Oh, esta é a voz do meu amado! Ei-lo que aí vem, saltando sobre os montes, pulando sobre as colinas.

9 Meu amado é como a gazela ou como um cervozinho. Ei-lo que está atrás da nossa parede. Olha pela janela, espreita pelas grades.

10 Meu bem-amado disse-me: "Levanta-te, minha amada; vem, formosa minha.

11 Eis que o inverno passou: cessaram e desapareceram as chuvas.

12 Apareceram as flores na nossa terra, voltou o tempo das canções. Em nossas terras já se ouve a voz da rola.

13 A figueira já começa a dar os seus figos, e a vinha em flor exala o seu perfume; levanta-te, minha amada, formosa minha, e vem.

14 Minha pomba, oculta nas fendas do rochedo, e nos abrigos das rochas escarpadas, mostra-me o teu rosto, faze-me ouvir a tua voz. Tua voz é tão doce e delicado teu rosto!".

15 – Apanhai-nos as raposas, essas pequenas raposas que devastam nossas vinhas, pois nossas vinhas estão em flor.

16 – Meu bem-amado é para mim, e eu para ele; ele apascenta entre os lírios.

17 Antes que sopre a brisa do dia, e se estendam as sombras, volta, ó meu amado, como a gazela ou o cervozinho para os montes escarpados.

Vuoropuhelu: Morsian puhuu (v. 1), ylkä vastaa (v. 2); morsian puhuu jälleen (v. 3-5). Varoitus Jerusalemin tyttärille (v. 6, 7). Kevät on tullut (v. 8-14). Viinitarhain turmelijat (v. 15). Morsian puhuu rakkaudestaan (v. 16, 17).

1 "Minä olen Saaronin kukkanen,

olen laaksojen lilja."

2 "Niinkuin lilja orjantappurain keskellä,

niin on minun armaani neitosten keskellä."

3 "Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä,

niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä;

minä halajan istua sen varjossa,

ja sen hedelmä on minun suussani makea.

4 Hän on vienyt minut viinimajaan,

rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.

5 *Laul. l. 5:8Vahvistakaa minua rypälekakuilla,

virvoittakaa minua omenilla,

sillä minä olen rakkaudesta sairas."

6 *Laul. l. 8:3Hänen vasen kätensä on minun pääni alla,

ja hänen oikea kätensä halaa minua.

7 *Laul. l. 3:5; Laul. l. 8:4Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,

gasellien tai kedon peurojen kautta:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

8 Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee

hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.

9 Rakkaani on gasellin kaltainen

tai nuoren peuran.

Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana,

katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.

10 Rakkaani lausuu ja sanoo minulle:

"Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.

11 Sillä katso, talvi on väistynyt,

sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.

12 Kukkaset ovat puhjenneet maahan,

laulun aika on tullut,

ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.

13 Viikunapuu tekee keväthedelmää,

viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat.

Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.

14 *Laul. l. 8:13Kyyhkyseni, joka piilet

kallionkoloissa, vuorenpengermillä

anna minun nähdä kasvosi,

anna minun kuulla äänesi,

sillä suloinen on sinun äänesi

ja ihanat ovat sinun kasvosi."

15 Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut,

jotka viinitarhoja turmelevat,

sillä viinitarhamme ovat kukassa.

16 *Laul. l. 6:3; Laul. l. 7:10Rakkaani on minun, ja minä hänen —

hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.

17 *Laul. l. 4:6; Laul. l. 8:14Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat,

kiertele, rakkaani, kuin gaselli,

kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.