Cânticos 3

1 Durante a noite, no meu leito, busquei o meu amado; procurei-o, sem encontrá-lo.

2 Vou levantar-me e percorrer a cidade, as ruas e as praças, em busca daquele que meu coração ama; procurei-o, sem encontrá-lo.

3 Os guardas encontraram-me quando faziam a sua ronda na cidade. "Vistes acaso aquele que meu coração ama?"

4 Mal passara por eles, encontrei aquele que meu coração ama. Segurei-o, e não o largarei antes que o tenha introduzido na casa de minha mãe, no quarto daquela que me concebeu.

5 – Conjuro-vos, ó filhas de Jerusalém, pelas gazelas e corças do campo, não desperteis nem perturbeis o amor, até que ele o queira.

6 – Que é aquilo que sobe do deserto como colunas de fumaça, exalando o perfume de mirra e de incenso, e de todos os aromas dos mercadores?

7 É a liteira de Salomão, escoltada por sessenta guerreiros, sessenta valentes de Israel.

8 Todos hábeis manejadores da espada, e exercitados no combate; cada um deles leva a espada ao lado por causa dos terrores noturnos.

9 O rei Salomão mandou fazer para si uma liteira de madeira do Líbano.

10 Suas colunas são feitas de prata, seu encosto, de ouro, seu assento, de púrpura. O interior é bordado pelo amor das filhas de Jerusalém.

11 Saí, ó filhas de Sião, contemplai o rei Salomão, ostentando o diadema recebido de sua mãe no dia de suas núpcias, no dia da alegria de seu coração.

Morsiamen uni (v. 1-4). Varoitus Jerusalemin tyttärille (v. 5). Yljän saattue (v. 6-11).

1 *Laul. l. 5:2,6Yöllä minä vuoteellani etsin häntä,

jota minun sieluni rakastaa,

minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

2 "Minä nousen ja kiertelen kaupunkia,

katuja ja toreja,

etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa.

"Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

3 *Laul. l. 5:7Kohtasivat minut vartijat,

jotka kaupunkia kiertävät.

"Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?"

4 *Laul. l. 8:2Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa,

kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa;

minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä,

ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon,

kantajani kammioon.

5 *Laul. l. 2:7; Laul. l. 8:4Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,

gasellien tai kedon peurojen kautta:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

6 Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat,

tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta,

kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?

7 Katso, siinä on Salomon kantotuoli

ja sen ympärillä kuusikymmentä urhoa,

Israelin urhoja,

8 kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja;

jokaisella on miekka kupeellansa

öitten kauhuja vastaan.

9 Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolin

Libanonin puista.

10 Sen patsaat hän teetti hopeasta,

sen selustan kullasta,

sen istuimen purppurasta;

sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.

11 Tulkaa ulos, Siionin tyttäret,

ja katsokaa kuningas Salomoa,

katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi

hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.