Oséias 9

1 Não te alegres, Israel! Não exultes como os pagãos! Porque te prostituíste, afastando-te de teu Deus. E amaste o salário impuro em todas as eiras de trigo.

2 A eira e o lagar não os alimentarão, e o vinho lhes faltará.

3 Não ficarão na terra do Senhor; os de Efraim voltarão para o Egito, e comerão na Assíria alimentos impuros.

4 Já não farão ao Senhor libações de vinho, nem oferecerão sacrifícios em sua honra. Seu pão será como um pão de luto: todos os que dele comerem se contaminarão. Essa refeição é para seus apetites e não para ser apresentada na casa do Senhor.

5 Que fareis no dia de solenidade, no dia de festa consagrado ao Senhor?

6 Ei-los que partem de uma terra devastada; o Egito os acolherá, Mênfis os sepultará; suas luxuosas residências serão cobertas de urtigas, e abrolhos invadirão suas tendas.

7 Eis que chegam os dias do castigo. Eis que chegam os dias da justiça. Israel exclama: "O profeta está louco, o homem inspirado delira". À enormidade de teu pecado junta-se a de tua perseguição.

8 Efraim, o povo de meu Deus, espreita o profeta, arma-lhe ciladas em todos os caminhos, e persegue-o até na casa de seu Deus.

9 Estão profundamente corrompidos, como no tempo de Gabaá. Deus se lembrará de suas faltas, e punirá os seus pecados.

10 Encontrei Israel como cachos de uvas no deserto; vi os vossos pais como os primeiros frutos da figueira. Porém, chegados a Baal-Fegor, consagraram-se a um objeto infame, e tornaram-se tão abomináveis como as coisas que amavam.

11 A glória de Efraim desaparecerá como uma ave: não haverá mais nascimento, nem gravidez e nem sequer concepção!

12 E mesmo os filhos que conseguirem criar, eu os privarei deles antes que se tornem homens. E ai deles, quando eu os abandonar!

13 Efraim, pelo que vi, persegue a mãe de seus filhos; Efraim vai levar seus filhos ao que lhes há de tirar a vida.

14 Dai-lhes Senhor... – que lhes dareis? Dai-lhes entranhas que abortem e seios secos!

15 Toda a sua maldade aparece em Guilgal; foi ali que lhes concebi aversão. Por causa de suas más ações, eu os expulsarei de minha casa: vou retirar-lhes o meu amor; todos os seus chefes são rebeldes.

16 Efraim foi decepado, sua raiz secou, não dará mais fruto. Mesmo que lhe nasçam filhos, exterminarei o fruto querido de suas entranhas.

17 Meu Deus os rejeitará, porque não o atenderam; andarão errantes entre as nações.

Meluisat juhlat muuttuvat murheeksi. Israel ennen rakastettu, nyt langennut ja hyljätty.

1 Älä iloitse, Israel, älä riemuitse,

niinkuin muut kansat,

sillä sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi,

olet rakastanut portonpalkkoja

kaikilla viljan puimatanterilla.

2 *Aam. 5:11; Sef. 1:13Puimatanner ja viinikuurna eivät heitä elätä,

rypälemehu hänet pettää.

3 *5. Moos. 28:68; 2. Kun. 25:26; Dan. 1:8Eivät he saa asua Herran maassa,

vaan Efraimin on palattava Egyptiin,

ja Assurissa he syövät saastaista.

4 *Jer. 16:7Eivät he vuodata viiniä juomauhriksi Herralle,

eivätkä heidän teurasuhrinsa hänelle kelpaa.

Ne ovat heille kuin murheen leipä:

kaikki, jotka sitä syövät, saastuttavat itsensä;

sillä heidän leipänsä tulee heidän omaan nälkäänsä,

ei tule se Herran temppeliin.

5 Mitä teette, kun tulee juhla-aika,

Herran juhlapäivä?

6 *Jes. 32:13; Jes. 34:13; Jer. 42:16Sillä katso, heidän on mentävä hävitystä pakoon:

Egypti heidät kokoaa, Moof heidät hautaa.

Orjantappurat valtaavat heidän hopeakalleutensa,

ohdakkeita on oleva heidän majoissansa.

7 *Miika 3:7Rangaistuksen päivät tulevat,

koston päivät tulevat,

Israel saa tuntea sen.

Hulluna on oleva profeetta,

mieletönnä hengen mies

sinun paljojen rikoksiesi

ja paljon vainoamisen tähden.

8 *Hoos. 5:1Efraim on väijyjä minun Jumalaani vastaan.

Profeetta — hänen kaikilla teillään on pyydystäjän paula,

vainoamista on hänen Jumalansa temppelissä.

9 *Tuom. 19:22; Tuom. 20:1; Hoos. 8:13; Hoos. 10:9He ovat syvälle vajonneet turmiontekoon

niinkuin Gibean päivinä.

Hän muistaa heidän rikoksensa,

rankaisee heidän syntinsä.

10 *4. Moos. 25:3; Ps. 106:28; Jer. 3:24Niinkuin rypäleet erämaassa

minä löysin Israelin;

niinkuin varhaishedelmät viikunapuussa,

sen alkurunsaudessa,

minä näin teidän isänne.

He tulivat Baal-Peoriin,

vihkiytyivät häpeäjumalalle

ja tulivat kauhistaviksi,

niinkuin tuo heidän rakastettunsa.

11 Efraim — lintuna lentää pois heidän kunniansa:

ei synnyttämistä, ei raskautta, ei sikiämistä enää.

12 Ja vaikka he saisivat lapsensa isoiksi,

teen minä heidät lapsettomiksi,

niin ettei ihmisiä jää.

Voi heitä itseänsäkin, kun minä heistä luovun!

13 Efraim on, kun minä sitä katson Tyyroon päin,

istutettu laidunmaalle;

mutta Efraimin täytyy viedä lapsensa surmaajalle.

14 Anna heille, Herra — mitä antaisitkaan? —

anna heille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat.

15 *Jes. 1:23; Hoos. 4:15; Hoos. 12:11Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa,

sillä siellä minä rupesin heitä vihaamaan.

Heidän tekojensa pahuuden tähden

minä karkoitan heidät temppelistäni pois.

En minä enää heitä rakasta:

kaikki heidän ruhtinaansa ovat niskureita.

16 Efraim on hakattu maahan,

heidän juurensa on kuivettunut:

hedelmää he eivät tee.

Ja jos synnyttävätkin,

kuoletan minä heidän kohtunsa kalleimmat.

17 Minun Jumalani on hylkäävä heidät,

sillä he eivät ole häntä totelleet.

He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan.