Romanos 11

1 Pergunto, então: Acaso rejeitou Deus o seu povo? De maneira alguma. Pois eu mesmo sou israelita, descendente de Abraão, da tribo de Benjamim.

2 Deus não repeliu o seu povo, que ele de antemão distinguiu! Desconheceis o que narra a Escritura, no episódio de Elias, quando este se queixava de Israel a Deus:

3 Senhor, mataram vossos profetas, destruíram vossos altares. Fiquei apenas eu, e ainda procuram tirar-me a vida (1Rs 19,10)?

4 Que lhe respondeu a voz divina? Reservei para mim sete mil homens, que não dobraram o joelho diante de Baal (1Rs 19,18).

5 É o que continua a acontecer no tempo presente: subsiste um resto, segundo a eleição da graça.

6 E se é pela graça, já não o é pelas obras; de outra maneira, a graça cessaria de ser graça.

7 Consequência? Que Israel não conseguiu o que procura. Os escolhidos, estes sim, o conseguiram. Quanto aos mais, foram obcecados,

8 como está escrito: Deus lhes deu um espírito de torpor, olhos para que não vejam e ouvidos para que não ouçam, até o dia presente (Dt 29,4).

9 Davi também o diz: A mesa se lhes torne em laço, em armadilha, em ocasião de tropeço, em justo castigo!

10 A vista se lhes obscureça para não verem! Dobra-lhes o espinhaço sem cessar (Sl 68,23s)!

11 Pergunto ainda: Tropeçaram acaso para cair? De modo algum. Mas sua queda, tornando a salvação acessível aos pagãos, incitou-os à emulação.

12 Ora, se o seu pecado ocasionou a riqueza do mundo, e a sua decadência a riqueza dos pagãos, que não fará a sua conversão em massa?!

13 Declaro-o a vós, homens de origem pagã: como apóstolo dos pagãos, eu procuro honrar o meu ministério,

14 com o intuito de, eventualmente, excitar à emulação os homens da minha raça e salvar alguns deles.

15 Porque, se de sua rejeição resultou a reconcilia­ção do mundo, qual será o efeito de sua reintegração, senão uma ressurreição dentre os mortos?

16 Se as primícias são santas, também a massa o é; e se a raiz é santa, os ramos também o são.

17 Se alguns dos ramos foram cortados, e se tu, oliveira selvagem, foste enxer­tada em seu lugar e agora recebes seiva da raiz da oliveira,

18 não te envaideças nem menosprezes os ramos. Pois, se te gloriares, sabe que não és tu que sustentas a raiz, mas a raiz a ti.

19 Dirás, talvez: "Os ramos foram cortados para que eu fosse enxertada".

20 Sem dúvida! É pela incredulidade que foram cortados, ao passo que tu é pela fé que estás firme. Não te ensoberbeças, antes, teme.

21 Se Deus não poupou os ramos naturais, bem poderá não poupar a ti.

22 Considera, pois, a bondade e a severidade de Deus: severidade para com aqueles que caíram, bondade para contigo, suposto que permaneças fiel a essa bondade; do contrário, também tu serás cortada.

23 E eles, se não persistirem na incredulidade, serão enxertados; pois Deus é poderoso para enxertá-los de novo.

24 Se tu, cortada da oliveira de natureza selvagem, contra a tua natureza foste enxertada em boa oliveira, quanto mais eles, que são naturais, poderão ser enxertados na sua própria oliveira!

25 Não quero, irmãos, que igno­reis este mistério, para que não vos gabeis de vossa sabedoria: esta cegueira de uma parte de Israel só durará até que haja entrado a totalidade dos pagãos.

26 Então, Israel em peso será salvo, como está escrito: Virá de Sião o libertador, apartará de Jacó a impiedade.

27 E esta será a minha alian­ça com eles, quando eu tirar os seus pecados (Is 59,20s; 27,9).

28 Se, quanto ao Evangelho, eles são inimigos de Deus, para proveito vosso, quanto à eleição eles são muito queridos por causa de seus pais.

29 Pois os dons e o chamado de Deus são irrevogáveis.

30 Assim como vós antes fostes desobedientes a Deus, e agora obtivestes misericórdia com a deso­bediência deles,

31 assim eles são incrédulos agora, em consequência da misericórdia feita a vós, para que eles também mais tarde alcancem, por sua vez, a misericórdia.

32 Deus encerrou a todos esses homens na desobediência para usar com todos de misericórdia.

33 Ó abismo de riqueza, de sabedoria e de ciência em Deus! Quão impenetráveis são os seus juízos e inexploráveis os seus caminhos!

34 Quem pode compreender o pensamento do Se­nhor? Quem jamais foi o seu conselheiro?

35 Quem lhe deu primeiro, para que lhe seja retribuído?

36 Dele, por ele e para ele são todas as coisas. A ele a glória por toda a eternidade! Amém.

Jumala ei kuitenkaan ole kokonaan hyljännyt kansaansa, sillä siitä pysyy jäännös Jumalalle uskollisena 1-10. Israelin lankeamisen kautta on pelastus tullut pakanoille 11-16, jotka siitä älkööt kerskatko, sillä vielä on koko Israel pelastuva 17-27; näin Jumala on jättänyt kaikki tottelemattomuuden valtaan, että hän kaikkia armahtaisi 28-32. Apostoli ylistää Jumalan armon ja viisauden syvyyttä 33-36.

1 *5. Moos. 4:31; 1. Sam. 12:22; Ps. 94:14; Jer. 31:37; 2. Kor. 11:22; Fil. 3:5Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. 2 Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia: 3 *1. Kun. 19:10,14"Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät minun henkeäni"? 4 *1. Kun. 19:18Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille." 5 *Sak. 13:8-9; Room. 9:27Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan. 6 *5. Moos. 9:4-5; Room. 4:4-5; Gal. 3:18; Ef. 2:8Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.

7 *Room. 9:31; 2. Kor. 3:14Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet, 8 *5. Moos. 29:4; Jes. 6:9-10; Jes. 29:10; Hes. 12:2; Matt. 13:14; Luuk. 8:10; Joh. 12:40niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti". 9 *Ps. 69:23-24Ja Daavid sanoo:

"Tulkoon heidän pöytänsä heille

paulaksi ja ansaksi

ja lankeemukseksi ja kostoksi,

10 soetkoot heidän silmänsä,

etteivät he näkisi;

ja paina yhäti

heidän selkänsä kumaraan".

11 *5. Moos. 32:21; Matt. 22:8-9; Ap. t. 13:46; Ap. t. 18:6Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen. 12 *Jes. 49:22Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä! 13 *Ap. t. 9:15; Ap. t. 13:2; Ap. t. 22:21; Room. 15:16; Gal. 1:16; Gal. 2:2; Gal. 2:7,9; Ef. 3:8; 1. Tim. 2:7; 2. Tim. 1:11Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa, 14 *Juud. 1:22-23sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä. 15 *2. Kor. 5:18Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin-ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista? 16 *3. Moos. 23:10; 4. Moos. 15:19-21; Neh. 10:37; Hes. 44:30Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

17 *Jer. 11:16; Ef. 2:12-13Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta, 18 *Joh. 4:22niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua. 19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin". 20 *Sananl. 28:14; Jes. 66:2; 1. Kor. 10:12; Fil. 2:12Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää. 21 *2. Piet. 2:4-10Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan. 22 *Joh. 15:2; Hebr. 3:14Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois. 23 *2. Kor. 3:16Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen. 24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!

25 *Luuk. 21:24; Joh. 10:16; 2. Kor. 3:14Sillä minä en tahdo, veljet — ettette olisi oman viisautenne varassa — pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus — hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, 26 *5. Moos. 4:30; Ps. 14:7; Jes. 59:20; Matt. 23:39ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on:

"Siionista on tuleva pelastaja,

hän poistaa jumalattoman menon

Jaakobista.

27 *Jes. 27:9; Jer. 31:31,33; Hebr. 8:8; Hebr. 10:16Ja tämä on oleva minun liittoni

heidän kanssaan,

kun minä otan pois heidän syntinsä."

28 *5. Moos. 10:15Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden. 29 *4. Moos. 23:19; 2. Tim. 2:13Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu. 30 Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta, 31 samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden. 32 *Room. 3:9; Room. 3:19,23; Gal. 3:22; 1. Tim. 2:4Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.

33 *Job 11:7; Ps. 36:6-7; Jes. 45:15Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! 34 *Job 15:8; Job 36:22; Ps. 92:6; Jes. 40:13; Jer. 23:18; 1. Kor. 2:16Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? 35 *Job 35:7; Job 41:2Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? 36 *1. Kor. 8:6; Kol. 1:16; Ilm. 4:11Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.