Romanos 15

1 Nós, que somos os fortes, devemos suportar as fraquezas dos que são fracos, e não agir a nosso modo.

2 Cada um de vós procure contentar o próximo, para seu bem e sua edificação.

3 Cristo não se agradou a si mesmo; pelo contrário, como está escrito: Os insultos dos que vos ultrajam caíram sobre mim (Sl 68,10).

4 Ora, tudo quanto outrora foi escrito, foi escrito para a nossa instrução, a fim de que, pela perseverança e pela consolação que dão as Escrituras, tenhamos esperança.

5 O Deus da perseve­rança e da consolação vos conceda o mesmo sentimento uns para com os outros, segundo Jesus Cristo,

6 para que, com um só coração e uma só voz, glorifiqueis a Deus, Pai de nosso Senhor Jesus Cristo.

7 Por isso, acolhei-vos uns aos outros, como Cristo nos acolheu para a glória de Deus.

8 Pois asseguro que Cristo exerceu seu ministério entre os circuncisos para manifestar a veracidade de Deus pela realização das promessas feitas aos patriarcas.

9 Quanto aos pagãos, eles só glorificam a Deus em razão de sua misericórdia, como está escrito: Por isso, eu vos louvarei entre as nações e cantarei louvores ao vosso nome (2Sm 22,50; Sl 17,50).

10 Noutro lugar diz: Alegrai-vos, nações, com o seu povo (Dt 32,43).

11 E ainda diz: Louvai ao Senhor, nações todas, e glorificai-o todos os povos (Sl 116,1)!

12 Isaías também diz: Da raiz de Jessé surgirá um rebento que governará as nações; nele esperarão as nações (Is 11,10).

13 O Deus da esperança vos en­cha de toda a alegria e de toda a paz na vossa fé, para que pela virtude do Espírito Santo transbordeis de esperança!

14 Estou pessoalmente convencido, meus irmãos, de que estais cheios de bondade, cheios de um perfeito conhecimento, capazes de vos admoestar uns aos outros.

15 Se, em parte, vos escrevi com particular liberdade, foi para relem­brar-vos. E o fiz em virtude da graça que me foi dada por Deus,

16 de ser o ministro de Jesus Cristo entre os pagãos, exercendo a função sagrada do Evangelho de Deus. E isso para que os pagãos, santificados pelo Espírito Santo, lhe sejam uma oferta agradável.

17 Tenho motivo de gloriar-me em Jesus Cristo, no que diz respeito ao serviço de Deus.

18 Porque não ousaria mencionar ação alguma que Cristo não houvesse rea­lizado por meu ministério, para levar os pagãos a aceitar o Evangelho, pela palavra e pela ação,

19 pelo poder dos milagres e prodígios, pela virtude do Espírito. De maneira que tenho divulgado o Evangelho de Cristo desde Jerusalém e suas terras vizinhas até a Ilíria.

20 E me empenhei por anunciar o Evangelho onde ainda não havia sido anunciado o nome de Cristo, pois não queria edificar sobre fundamento lançado por outro.

21 Fiz bem assim como está escrito: Irão vê-la aqueles aos quais ainda não tinha sido anunciado; chegarão a conhecê-lo aqueles que dele ainda não tinham ouvido falar (Is 52,15).

22 Foi isso o que muitas vezes me impediu de ir ter convosco.

23 Mas, agora, já não tenho com que me ocupar nestas terras; e como há muitos anos tenho saudades de vós,

24 espero ver-vos de passagem, quando eu for à Espanha. Espero também ser por vós conduzido até lá, depois que tiver satisfeito, ao menos em parte, o meu desejo de estar convosco.

25 Mas no momento vou a Jerusalém para ajuda dos irmãos.

26 A Macedônia e a Acaia houveram por bem fazer uma coleta para os irmãos de Jerusalém que se acham em pobre­za.

27 Houveram-no por bem; aliás, o devem a eles, pois se os pagãos têm parte nos bens espirituais dos judeus, devem por sua vez assisti-los com os bens materiais.

28 Logo que eu tiver desempenhado essa incumbência, e lhes tiver feito entrega fiel dessa coleta, irei à Espanha, passando por vós.

29 E sei que, quando for ter convosco, irei com todas as riquezas das bênçãos de Cristo.

30 Rogo-vos, irmãos, em nome de nosso Senhor Jesus Cristo e em nome da caridade que é dada pelo Espírito, combatei comigo, dirigindo vossas orações a Deus por mim,

31 para que eu escape dos infiéis que estão na Judeia e para que o auxílio que levo a Jerusalém seja bem acolhido pelos irmãos.

32 Então, poderei ir ver-vos com alegria e, se for a vontade de Deus, encontrar no vosso meio algum repouso.

33 E o Deus da paz esteja com todos vós. Amém.

Kristittyjen tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia ja elää lähimmäiselleen rakentumiseksi 1-4, olla keskenään yksimielisiä 5, 6 ja hoivata toinen toistansa, niinkuin Kristus on ottanut hoivaansa sekä juutalaiset että pakanat 7-13. Apostoli puolustaa rohkeaa kirjettään sillä, että hänen on papillisesti toimittaminen evankeliumin palvelusta pakanain seassa 14-16, jota hän on tehnytkin Jerusalemista Illyrikoniin asti 17-21, ja tämä on estänyt häntä tulemasta Roomaan 22. Vietyään Makedonian ja Akaian keräämän avustuksen Jerusalemiin hän aikoo matkallaan Hispaniaan käydä veljien luona Roomassa 23-29 ja pyytää nyt heidän esirukouksiaan 30-33.

1 *Room. 14:1; 1. Kor. 9:19,22; Gal. 6:2; 1. Tess. 5:14Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. 2 *Fil. 2:4Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. 3 *Ps. 69:9-10; Joh. 6:38; Fil. 2:5Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun". 4 *Ps. 119:50; Room. 4:23; 1. Kor. 10:11; 2. Tim. 3:16Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.

5 *Joh. 17:21; Room. 12:16; 1. Kor. 1:10; Fil. 2:2Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, 6 *Ap. t. 4:24niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.

7 *Room. 14:3Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi. 8 *Matt. 15:24; Ap. t. 3:25-26Sillä minä sanon, että Kristus on tullut ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden tähden, vahvistaaksensa isille annetut lupaukset, 9 *2. Sam. 22:50; Ps. 18:50; Joh. 10:16; Room. 11:30mutta että pakanat laupeuden tähden ovat ylistäneet Jumalaa, niinkuin kirjoitettu on:

"Sentähden minä ylistän sinua

pakanain seassa

ja veisaan kiitosta sinun nimellesi".

10 *5. Moos. 32:43Ja vielä on sanottu:

"Riemuitkaa, te pakanat,

hänen kansansa kanssa".

11 *Ps. 117:1Ja taas:

"Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat,

ja ylistäkööt häntä kaikki kansat".

12 *Jes. 11:1,10; Matt. 12:21; Ilm. 5:5; Ilm. 22:16Ja myös Esaias sanoo:

"On tuleva Iisain juurivesa,

hän, joka nousee hallitsemaan pakanoita;

häneen pakanat panevat toivonsa".

13 Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.

14 *2. Piet. 1:12; 1. Joh. 2:21Veljeni, minä kyllä olen varma teistä, että te jo ilmankin olette täynnä hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa, niin että myös kykenette neuvomaan toinen toistanne. 15 *Room. 12:3Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut 16 *Mal. 1:11; Ap. t. 9:15; Ap. t. 13:2; Room. 11:13; Gal. 2:9; 1. Tim. 2:7; 2. Tim. 1:11sitä varten, että minä olisin Kristuksen Jeesuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansoista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.

17 *1. Kor. 1:31Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa; 18 *Ap. t. 21:19; Room. 16:26sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla, 19 *Mark. 16:17,20; Ap. t. 19:11; 2. Kor. 12:12tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen evankeliumin julistamisen, 20 *2. Kor. 10:15-16ja sillä tavoin, että olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle perustukselle, 21 *Jes. 52:15vaan niinkuin kirjoitettu on:

"Ne, joille ei ole julistettu hänestä,

saavat hänet nähdä,

ja jotka eivät ole kuulleet,

ne ymmärtävät".

22 *Room. 1:13Sentähden olenkin niin usein ollut estetty tulemasta teidän tykönne.

23 *Ap. t. 19:21; Room. 1:10-11Mutta koska minulla nyt ei enää ole tilaa näissä paikkakunnissa ja kun jo monta vuotta olen halunnut tulla teidän tykönne, 24 *1. Kor. 16:6niin minä, jos milloin Hispaniaan matkustan, tulen luoksenne, sillä minä toivon sieltä kautta matkustaessani näkeväni teidät ja teidän avullanne pääseväni sinne, kunhan ensin olen vähän saanut iloita teidän seurastanne. 25 *Ap. t. 19:21; Ap. t. 20:22; Ap. t. 24:17Mutta nyt minä matkustan Jerusalemiin viemään pyhille avustusta. 26 *1. Kor. 16:1; 2. Kor. 8:1; 2. Kor. 9:1-2; 2. Kor. 9:12; Gal. 2:9-10Sillä Makedonia ja Akaia ovat halunneet kerätä yhteisen lahjan niille Jerusalemin pyhille, jotka ovat köyhyydessä. 27 *1. Kor. 9:11; Gal. 6:6Niin he ovat halunneet, ja he ovatkin sen heille velkaa; sillä jos pakanat ovat tulleet osallisiksi heidän hengellisistä aarteistaan, niin he puolestaan ovat velvolliset auttamaan heitä maallisilla. 28 Kun olen tehtäväni suorittanut ja heille tämän hedelmän perille vienyt, lähden teidän kauttanne Hispaniaan; 29 *Room. 1:11ja minä tiedän, että tullessani teidän tykönne tulen Kristuksen täydellinen siunaus mukanani.

30 *2. Kor. 1:11; Ef. 6:18-19; Kol. 4:3,12Mutta minä kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua taistelussani, rukoilemalla minun puolestani Jumalaa, 31 *2. Tess. 3:1-2että minä pelastuisin joutumasta Juudean uskottomien käsiin ja että Jerusalemia varten tuomani avustus olisi pyhille otollinen, 32 niin että minä, jos Jumala niin tahtoo, ilolla saapuisin teidän tykönne ja virkistyisin teidän seurassanne.

33 *2. Kor. 13:11; Fil. 4:9; 1. Tess. 5:23; 2. Tess. 3:16Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne. Amen.