Aamos 7

Heinäsirkat, helle ja luotilanka kansan perikadon vertauskuvina. Aamos karkoitetaan Beetelistä.

1 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, hän loi heinäsirkkoja,

kun äpäreheinä alkoi nousta;

ja katso, se oli äpäreheinä

kuninkaan niitosten jälkeen.

2 Ja kun ne olivat syöneet loppuun maan kasvit,

sanoin minä: "Herra, Herra, anna anteeksi.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

3 Niin Herra katui sitä.

"Ei se ole tapahtuva", sanoi Herra.

4 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, Herra, Herra kutsui tulen

toimittamaan tuomiota,

ja se kulutti suuren syvyyden,

ja se kulutti peltomaan.

5 Niin minä sanoin: "Herra, Herra, lakkaa jo.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

6 Niin Herra katui sitä.

"Ei sekään ole tapahtuva", sanoi Herra, Herra.

7 *2. Kun. 21:13; Jes. 34:11Tämän hän näytti minulle:

Katso, Herra seisoi pystysuoralla muurilla,

kädessänsä luotilanka.

8 *Aam. 8:2Ja Herra sanoi minulle:

"Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Luotilangan".

Ja Herra sanoi minulle:

"Katso, minä olen laskenut luotilangan

kansani Israelin keskelle.

Minä en enää mene säästäen sen ohitse,

9 *2. Kun. 17:20vaan Iisakin uhrikukkulat tulevat autioiksi

ja Israelin pyhäköt raunioiksi.

Ja minä nousen ja nostan miekan

Jerobeamin sukua vastaan."

10 Silloin Amasja, Beetelin pappi, lähetti Jerobeamille, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Aamos on tehnyt salaliiton sinua vastaan Israelin heimon keskuudessa. Ei maa kestä kaikkea, mitä hän puhuu. 11 Sillä näin on Aamos sanonut:

'Jerobeam kuolee miekkaan,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa'."

12 *1. Sam. 9:9; Aam. 2:12Ja Amasja sanoi Aamokselle: "Sinä näkijä, mene matkaasi ja pakene Juudan maahan, syö leipäsi siellä ja ennusta siellä. 13 Mutta Beetelissä älä ennusta enää, sillä se on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli." 14 *Aam. 1:1Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle:

"En minä ole profeetta enkä profeetanoppilas,

vaan minä olen paimen

ja metsäviikunapuiden viljelijä.

15 Ja Herra otti minut laumojeni äärestä,

ja Herra sanoi minulle:

'Mene ja ennusta minun kansaani Israelia vastaan'.

16 Kuule siis nyt Herran sana:

Sinä sanot: 'Älä ennusta Israelia vastaan,

äläkä saarnaa Iisakin heimoa vastaan'.

17 *2. Kun. 17:6; 2. Kun. 17:18,24Sentähden, näin sanoo Herra:

Sinun vaimosi joutuu portoksi kaupungissa,

sinun poikasi ja tyttäresi kaatuvat miekkaan,

sinun maasi jaetaan mittanuoralla,

sinä itse kuolet saastaisessa maassa,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa."

1 Also ließ mich der Herr, Jehova, sehen: Siehe, er bildete Heuschrecken im Anfang des Spätgraswuchses; und siehe, es war das Spätgras nach dem Königsmähen. 2 Und es geschah, als sie das Kraut der Erde ganz abgefressen hatten, da sprach ich: Herr, Jehova, vergib doch! wie sollte Jakob bestehen? denn es ist klein. 3 Jehova ließ sich dieses gereuen: es soll nicht geschehen, sprach Jehova. 4 Also ließ mich der Herr, Jehova, sehen: Siehe, der Herr, Jehova rief, um mit Feuer zu richten *Eig. zu rechten; vergl. Jes. 66,16; und es fraß die große Flut und fraß das Erbteil. 5 Da sprach ich: Herr, Jehova, laß doch ab! wie sollte Jakob bestehen? denn es ist klein. 6 Jehova ließ sich dieses gereuen: auch das soll nicht geschehen, sprach der Herr, Jehova. 7 Also ließ er mich sehen: Siehe, der Herr stand auf einer senkrechten Mauer, und ein Senkblei war in seiner Hand. 8 Und Jehova sprach zu mir: Was siehst du, Amos? Und ich sprach: Ein Senkblei. Und der Herr sprach: Siehe, ich lege ein Senkblei an mein Volk Israel, in seiner Mitte; ich werde fortan nicht mehr schonend an ihm vorübergehen. 9 Und die Höhen Isaaks werden verwüstet und die Heiligtümer Israels zerstört werden, und ich werde mit dem Schwerte wider das Haus Jerobeams aufstehen.

10 Da sandte Amazja, der Priester von Bethel, zu Jerobeam, dem König von Israel, und ließ ihm sagen: Amos hat eine Verschwörung wider dich angestiftet inmitten des Hauses Israel; das Land wird alle seine Worte nicht zu ertragen vermögen; 11 denn so spricht Amos: Jerobeam wird durchs Schwert sterben, und Israel wird gewißlich aus seinem Lande weggeführt werden. 12 Und Amazja sprach zu Amos: Seher, gehe, entfliehe in das Land Juda; und iß dort dein Brot, und dort magst du weissagen. 13 Aber in Bethel sollst du fortan nicht mehr weissagen; denn dies ist ein Heiligtum des Königs, und dies ein königlicher Wohnsitz. 14 Und Amos antwortete und sprach zu Amazja: Ich war kein Prophet und war kein Prophetensohn *d. h. Mitglied einer Prophetenschule, wie auch 1. Kön. 20,35, sondern ich war ein Viehhirt und las wilde Feigen. 15 Und Jehova nahm mich hinter dem Kleinvieh weg, und Jehova sprach zu mir: Gehe hin, weissage meinem Volke Israel. - 16 Und nun höre das Wort Jehovas: Du sprichst: Du sollst nicht weissagen über Israel und sollst nicht reden *Eig. Worte träufeln über das Haus Isaak. 17 Darum spricht Jehova also: Dein Weib wird zur Hure werden in der Stadt, und deine Söhne und deine Töchter werden durchs Schwert fallen, und dein Land wird verteilt werden mit der Meßschnur, und du selbst wirst in einem unreinen Lande sterben; und Israel wird gewißlich aus seinem Lande weggeführt werden.