Publicidade

Jó 31

ESP
Jobin puheen jatkoa: Hän vakuuttaa vaeltaneensa kaikessa nuhteettomasti ja on valmis astumaan Jumalan eteen todistaakseen syyttömyytensä.

1 Matt. 5:28"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa:

kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä,

minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 Tuleehan väärälle turmio

ja onnettomuus väärintekijöille.

4 2. Aik. 16:9; Job 34:21; Sananl. 5:21; Jer. 32:19Eikö hän näkisi minun teitäni

ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 Jos minä ikinä valheessa vaelsin,

jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 Job 13:18punnitkoon minut Jumala oikealla vaa’alla,

ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä

ja minun sydämeni seurasi silmiäni

tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 3. Moos. 26:16; 5. Moos. 28:38niin syököön toinen, mitä minä kylvän,

ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon

ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle,

ja halailkoot häntä muut;

11 5. Moos. 22:22sillä se olisi ollut ilkityö

ja raskaasti rangaistava rikos,

12 tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka

ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 Jos minä pidin halpana

palvelijani ja palvelijattareni oikeuden,

kun heillä oli riita minun kanssani,

14 niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi,

ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 Ps. 139:13; Sananl. 14:31; Sananl. 17:5; Sananl. 22:2; Ef. 6:9Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut,

luonut häntäkin,

eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 Olenko minä kieltänyt

vaivaisilta heidän toivomuksensa

ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 Jes. 58:7Olenko syönyt leipäpalani yksinäni,

orvonkin saamatta syödä siitä?

18 En, vaan nuoruudestani saakka

minä kasvatin häntä niinkuin oma isä

ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna

ja köyhän verhoa vailla,

20 jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet

eikä hän saanut lämmitellä minun

karitsaini villoilla,

21 jos minä puin nyrkkiä orvolle,

kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 niin irtautukoon olkapääni hartiastani,

ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 Sillä silloin olisi minun peljättävä

turmiota Jumalalta,

enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 Ps. 62:11; Mark. 10:24; 1. Tim. 6:17Jos minä panin uskallukseni kultaan

ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri

ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti,

ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 5. Moos. 4:19sydämeni antautui salaa vieteltäväksi

ja käteni niille suudelmia heitti,

28 5. Moos. 17:3niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos,

sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 Sananl. 24:17Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta,

riemusta hykähtänyt,

kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 Matt. 5:44; Room. 12:14En ole sallinut suuni syntiä tehdä,

kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 Eikö täydy minun talonväkeni myöntää,

että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 Hebr. 13:2; 1. Piet. 4:9Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää;

minä pidin oveni auki tielle päin.

33 Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani,

kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 2. Moos. 23:2säikkyen suurta joukkoa

ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten,

niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 Job 23:3Oi, jospa joku kuuntelisi minua!

Katso, tuossa on puumerkkini!

Kaikkivaltias vastatkoon minulle!

Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin,

sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani

ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 Jos peltoni huusi minua vastaan

ja sen vaot kaikki itkivät,

39 jos kulutin sen voiman maksamatta

ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita

ja ohran sijasta rikkaruohoa."

Tähän päättyvät Jobin puheet.

1 Mi faris interligon kun miaj okuloj,

Ke mi ne atentu virgulinon.

2 Kia estas la parto, kiun donas Dio de supre?

Kaj kion destinas la Plejpotenculo el la altaj sferoj?

3 Ĉu ne malfeliĉon al malpiulo,

Kaj forpuŝon de malbonagantoj?

4 Ĉu Li ne vidas mian konduton,

Ne kalkulas ĉiujn miajn paŝojn?

5 Ĉu mi iradis en malvero,

Kaj miaj piedoj rapidis al trompo?

6 Li pesu min per justa pesilo,

Kaj tiam Dio konvinkiĝos pri mia senkulpeco.

7 Se mia paŝo forkliniĝis de la vojo,

Se mia koro sekvis miajn okulojn,

Kaj se al mia mano algluiĝis makulo:

8 Tiam mi semu kaj alia manĝu,

Kaj mia idaro elradikiĝu.

9 Se mia koro forlogiĝis al virino,

Kaj mi kaŝe atendis ĉe la pordo de mia amiko:

10 Tiam mia edzino estu adultigata de aliulo,

Kaj aliuloj kliniĝu super ŝi.

11 Ĉar tio estus malvirto,

Tio estus krimo, kiun devas puni juĝistoj.

12 Tio estas fajro, kiu ekstermas ĝis la abismo,

Kaj mian tutan akiritaĵon ĝi elradikigus.

13 Ĉu mi malŝatis la rajton de mia servisto de mia servistino,

Kiam ili havis juĝan aferon kun mi?

14 Tiam kion mi farus, kiam Dio leviĝus?

Kaj kion mi respondus al Li, kiam Li esplordemandus?

15 Lin kreis ja Tiu sama, kiu kreis min en la ventro,

Kaj Tiu sama pretigis en la ventro ankaŭ lin.

16 Ĉu mi rifuzis la deziron de senhavuloj?

ĉu mi turmentis la okulojn de vidvino?

17 Ĉu mian panpecon mi manĝis sola?

Ĉu ne manĝis de ĝi ankaŭ orfo?

18 Ĉar detempe de mia juneco mi estis kiel patro,

Kaj de post la eliro el la ventro de mia patrino mi estis gvidisto.

19 Kiam mi vidis malfeliĉulon sen vesto

Kaj malriĉulon sen kovro,

20 Ĉu tiam ne benis min liaj lumboj,

Ĉu li ne estis varmigata per la lano de miaj ŝafoj?

21 Se mi levis mian manon kontraŭ orfon,

Ĉar mi vidis en la pordego helpon al mi,

22 En tia okazo mia ŝultro defalu de la dorso,

Kaj mia brako rompiĝu de kano.

23 Ĉar mi timas la punon de Dio,

Kaj ĝian pezon mi ne povus elteni.

24 Ĉu mi faris la oron mia espero,

Kaj la orbulon mi nomis mia fido?

25 Ĉu mi ĝojis, ke mia riĉeco estas granda

Kaj ke mia mano multe akiris?

26 Kiam mi vidis la lumon brilantan

Kaj la lunon majeste irantan,

27 Ĉu tiam sekrete forlogiĝis mia koro

Kaj mi sendis kisojn per mia mano?

28 Ankaŭ tio estus krimo juĝinda,

Ĉar mi forneus per tio Dion en la alto.

29 Ĉu mi ĝojis pri malfeliĉo de mia malamiko?

ĉu mi estis ravita, se lin trafis malbono?

30 Mi ne permesis al mia gorĝo peki

Per eldiro de malbeno kontraŭ lia animo.

31 Ĉu la homoj de mia tendo ne diris:

Ho, se oni ne satiĝus de lia karno!

32 Ne noktis fremdulo sur la strato;

Miajn pordojn mi malfermadis al migrantoj.

33 Ĉu mi hommaniere kovradis miajn kulpojn,

Por kaŝi en mia brusto miajn pekojn?

34 En tia okazo mi timus grandan homamason,

Kaj malestimo de familioj min timigus;

Mi silentus, kaj ne elirus ekster la pordon.

35 Ho, se iu aŭskultus min!

Jen estas mia signo; la Plejpotenculo respondu al mi.

Se mia akuzanto skribus libron,

36 Mi portus ĝin sur mia ŝultro,

Mi metus ĝin sur min kiel kronon,

37 Mi raportus al li pri la nombro de miaj paŝoj;

Mi alproksimiĝus al li kiel al princo.

38 Se mia lando kriis kontraŭ mi,

Kaj ĝiaj sulkoj ploris,

39 Se ĝiajn fruktojn mi manĝis senpage,

Kaj mi afliktis la animon de ĝiaj mastroj:

40 Tiam anstataŭ tritiko kresku por mi kardo,

Kaj anstataŭ hordeo dornoj.

Finiĝis la paroloj de Ijob.

Veja também

Bíblia Online Bíblia Online

Bíblia Online • Versão: 2026-07-05_19-25-13-