Apocalipse 4

Vision de la Majesté célébrée par les quatre animaux, et par les vingt-quatre Anciens.

1 Après ces choses je regardai, et voici une porte fut ouverte au Ciel ; et la première voix que j’avais ouïe comme d’une trompette, et qui parlait avec moi, me dit : monte ici, et je te montrerai les choses qui doivent arriver à l’avenir. 2 Et sur-le-champ je fus ravi en esprit : et voici, un trône était posé au Ciel, et quelqu’un était assis sur le trône. 3 Et celui qui y était assis, paraissait semblable à une pierre de jaspe, et de sardoine ; et autour du trône paraissait un arc-en-ciel, semblable à une émeraude. 4 Et il y avait autour du trône vingt-quatre sièges ; et je vis sur les sièges vingt-quatre Anciens assis, vêtus d’habillements blancs, et ayant sur leurs têtes des couronnes d’or. 5 Et du trône sortaient des éclairs et des tonnerres, et des voix ; et il y avait devant le trône sept lampes de feu ardentes, qui sont les sept Esprits de Dieu. 6 Et au devant du trône il y avait une mer de verre, semblable à du cristal ; et au milieu du trône et autour du trône quatre animaux, pleins d’yeux devant et derrière. 7 Et le premier animal était semblable à un lion ; le second animal, était semblable à un veau ; le troisième animal avait la face comme un homme ; et le quatrième animal était semblable à un aigle qui vole. 8 Et les quatre animaux avaient chacun six ailes à l’entour ; et par dedans ils étaient pleins d’yeux ; et ils ne cessent point de dire jour et nuit : Saint ! Saint ! Saint ! le Seigneur Dieu Tout-puissant, QUI ÉTAIT, QUI EST, et QUI EST A VENIR. 9 Or quand les animaux rendaient gloire et honneur et des actions de grâces à celui qui était assis sur le trône, à celui qui est vivant aux siècles des siècles, 10 Les vingt-quatre Anciens se prosternaient devant celui qui était assis sur le trône, et adoraient celui qui est vivant aux siècles des siècles, et ils jetaient leurs couronnes devant le trône, en disant : 11 Seigneur, tu es digne de recevoir gloire, honneur et puissance ; car tu as créé toutes choses ; c’est par ta volonté qu’elles existent et qu’elles ont été créées.

Johannes näkee Jumalan valtaistuimen taivaassa ja sen ympärillä kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa 1-8, jotka lakkaamatta ylistävät häntä, joka valtaistuimella istuu 8-11.

1 *Ilm. 1:10,19; Ilm. 22:6Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: "Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva". 2 *1. Kun. 22:19; 2. Aik. 18:18; Ps. 47:9; Jes. 6:1; Hes. 1:26; Hes. 10:1; Dan. 7:9; Ilm. 1:10Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja. 3 *Hes. 1:26-28Ja istuja oli näöltänsä jaspis- ja sardionkiven kaltainen; ja valtaistuimen ympärillä oli taivaankaari, näöltänsä smaragdin kaltainen. 4 *Jes. 24:23; Ilm. 3:4; Ilm. 5:10; Ilm. 6:11; Ilm. 7:9; Ilm. 7:13-14; Ilm. 11:16; Ilm. 19:14Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut. 5 *2. Moos. 19:16; Hes. 1:13; Sak. 4:2; Ilm. 1:4; Ilm. 8:5; Ilm. 11:19; Ilm. 16:18Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä. 6 *Jes. 6:1; Hes. 1:5,18; Hes. 1:22,26; Hes. 10:1; Ilm. 5:11; Ilm. 15:2Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen; ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa silmiä täynnä. 7 *Hes. 1:10; Hes. 10:14Ja ensimmäinen olento oli leijonan näköinen, ja toinen olento nuoren härän näköinen, ja kolmannella olennolla oli ikäänkuin ihmisen kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan näköinen. 8 *2. Moos. 3:14; Jes. 6:2-3; Hes. 1:18; Hes. 10:12; Ilm. 11:17; Ilm. 16:5Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää:

"Pyhä, pyhä, pyhä on

Herra Jumala, Kaikkivaltias,

joka oli ja joka on ja joka tuleva on".

9 *Ps. 47:9; Jes. 6:1; Dan. 4:31,34; Dan. 6:26; Dan. 12:7; Ilm. 1:18; Ilm. 5:14; Ilm. 15:7Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti, 10 *Ilm. 5:14lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen:

11 *1. Moos. 1:1; Ap. t. 17:24; Ilm. 5:12; Ilm. 10:6; Ilm. 14:7"Sinä, meidän Herramme

ja meidän Jumalamme,

olet arvollinen saamaan

ylistyksen ja kunnian ja voiman,

sillä sinä olet luonut kaikki,

ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa

ja ovat luodut".