João 20

La Résurrection et l’Apparition de Jésus-Christ, et l’incrédulité de Thomas.

1 Or le premier jour de la semaine Marie Magdelaine vint le matin au sépulcre, comme il faisait encore obscur ; et elle vit que la pierre était ôtée du sépulcre. 2 Et elle courut, et vint à Simon Pierre, et à l’autre Disciple que Jésus aimait, et elle leur dit : on a enlevé le Seigneur hors du sépulcre, mais nous ne savons pas où on l’a mis. 3 Alors Pierre partit avec l’autre Disciple, et ils s’en allèrent au sépulcre. 4 Et ils couraient tous deux ensemble ; mais l’autre Disciple courait plus vite que Pierre, et il arriva le premier au sépulcre. 5 Et s’étant baissé, il vit les linges à terre ; mais il n’y entra point. 6 Alors Simon Pierre qui le suivait, arriva, et entra dans le sépulcre, et vit les linges à terre. 7 Et le suaire qui avait été sur la tête de Jésus, lequel n’était point mis avec les linges, mais était enveloppé en un lieu à part. 8 Alors l’autre Disciple, qui était arrivé le premier au sépulcre, y entra aussi, et il vit, et crut. 9 Car ils ne savaient pas encore l’Ecriture, qui porte qu’il devait ressusciter des morts. 10 Et les Disciples s’en retournèrent chez eux. 11 Mais Marie se tenait près du sépulcre dehors, en pleurant ; et comme elle pleurait, elle se baissa dans le sépulcre ; 12 Et vit deux Anges vêtus de blanc, assis l’un à la tête, et l’autre aux pieds, là où le corps de Jésus avait été couché. 13 Et ils lui dirent : femme, pourquoi pleures-tu ? Elle leur dit : parce qu’on a enlevé mon Seigneur ; et je ne sais point où on l’a mis. 14 Et quand elle eut dit cela, se tournant en arrière, elle vit Jésus qui était là ; mais elle ne savait pas que ce fût Jésus. 15 Jésus lui dit : femme, pourquoi pleures-tu ? Qui cherches-tu ? Elle pensant que ce fût le jardinier, lui dit : Seigneur, si tu l’as emporté, dis-moi où tu l’as mis, et je l’ôterai. 16 Jésus lui dit : Marie ! Et elle s’étant retournée, lui dit : Rabboni ! c’est-à-dire, mon Maître ! 17 Jésus lui dit : ne me touche point ; car je ne suis point encore monté vers mon Père ; mais va à mes Frères, et leur dis : je monte vers mon Père, et vers votre Père, vers mon Dieu, et vers votre Dieu. 18 Marie Magdelaine vint annoncer aux Disciples qu’elle avait vu le Seigneur, et qu’il lui avait dit ces choses. 19 Et quand le soir de ce jour-là, qui était le premier de la semaine, fut venu, et que les portes du lieu où les Disciples étaient assemblés à cause de la crainte qu’ils avaient des Juifs, étaient fermées : Jésus vint, et fut là au milieu d’eux, et il leur dit : que la paix soit avec vous ! 20 Et quand il leur eut dit cela, il leur montra ses mains et son côté ; et les Disciples eurent une grande joie, quand ils virent le Seigneur. 21 Et Jésus leur dit encore : que la paix soit avec vous ! comme mon Père m’a envoyé, ainsi je vous envoie. 22 Et quand il eut dit cela, il souffla sur eux, et leur dit : recevez le Saint-Esprit. 23 A quiconque vous pardonnerez les péchés, ils seront pardonnés ; et à quiconque vous les retiendrez, ils seront retenus. 24 Or Thomas, appelé Didyme, qui était l’un des douze, n’était point avec eux quand Jésus vint. 25 Et les autres Disciples lui dirent : nous avons vu le Seigneur. Mais il leur dit : si je ne vois les marques des clous en ses mains, et si je ne mets mon doigt où étaient les clous, et si je ne mets ma main dans son côté, je ne le croirai point. 26 Et huit jours après ses Disciples étant encore dans la maison, et Thomas avec eux, Jésus vint, les portes étant fermées, et fut là au milieu d’eux, et il leur dit : Que la paix soit avec vous ! 27 Puis il dit à Thomas : mets ton doigt ici, et regarde mes mains, avance aussi ta main, et la mets dans mon côté ; et ne sois point incrédule, mais fidèle. 28 Et Thomas répondit, et lui dit : Mon Seigneur, et mon Dieu ! 29 Jésus lui dit : parce que tu m’as vu, Thomas, tu as cru ; bienheureux sont ceux qui n’ont point vu, et qui ont cru. 30 Jésus fit aussi en la présence de ses Disciples plusieurs autres miracles, qui ne sont point écrits dans ce Livre. 31 Mais ces choses sont écrites afin que vous croyiez que Jésus est le Christ, le Fils de Dieu, et qu’en croyant vous ayez la vie par son Nom.

Maria Magdaleena, Pietari ja Johannes käyvät Jeesuksen haudalla 1-10. Ylösnoussut Jeesus ilmestyy Maria Magdaleenalle 11-18 sekä opetuslapsilleen Tuomaan poissa ollessa 19-23 ja Tuomaan läsnä ollessa 24-29. Tämän evankeliumikirjan tarkoitus 30, 31.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta. 2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet". 3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. 4 Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. 5 *Joh. 19:40Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. 6 Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä 7 ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä. 8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi. 9 *Ps. 16:10; 1. Kor. 15:4Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. 10 Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.

11 Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan 12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut. 13 Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet". 14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus. 15 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet". 16 Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja. 17 *Hebr. 2:11-12Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö". 18 Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.

19 *1. Kor. 15:5Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" 20 *Joh. 16:22Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. 21 *Joh. 17:18Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." 22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. 23 *Matt. 16:19; Matt. 18:18Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

24 Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli. 25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran". Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko". 26 Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" 27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen". 28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" 29 *2. Kor. 5:7; 1. Piet. 1:8Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

30 *Joh. 21:25Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; 31 *Hab. 2:4; Room. 1:17; 1. Joh. 5:13mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.