Voyage de Jacob. Son songe à Béthel.
1 Isaac donc appela Jacob, et le bénit, et lui commanda, en disant : Tu ne prendras point de femme d’entre les filles de Canaan. 2 Lève-toi ; va en Paddan-Aram, à la maison de Béthuel, père de ta mère, et prends-toi de là une femme des filles de Laban, frère de ta mère. 3 Et le Dieu Fort, Tout-Puissant te bénisse, et te fasse croître et multiplier, afin que tu deviennes une assemblée de peuples. 4 Et qu’il te donne la bénédiction d’Abraham, à toi et à la postérité avec toi, afin que tu obtiennes en héritage le pays où tu as été étranger, lequel Dieu a donné à Abraham. 5 Isaac donc fit partir Jacob, qui s’en alla en Paddan-Aram, vers Laban, fils de Béthuel Syrien, frère de Rébecca, mère de Jacob et d’Esaü. 6 Et Esaü vit qu’Isaac avait béni Jacob, et qu’il l’avait envoyé en Paddan-Aram, afin qu’il prît femme de ce pays-là pour lui, et qu’il lui avait commandé, quand il le bénissait, disant : Ne prends point de femme d’entre les filles de Canaan ; 7 Et que Jacob avait obéi à son père et à sa mère, et s’en était allé en Paddan-Aram. 8 C’est pourquoi Esaü voyant que les filles de Canaan déplaisaient à Isaac son père, 9 S’en alla vers Ismaël, et prit pour femme, outre ses autres femmes, Mahalath, fille d’Ismaël, fils d’Abraham, soeur de Nébajoth. 10 Jacob donc partit de Béer-Sébah, et s’en alla à Caran. 11 Et il se rencontra en un lieu où il passa la nuit, parce que le soleil était couché. Il prit donc des pierres de ce lieu-là, et en fit son chevet, et s’endormit en ce même lieu. 12 Et il songea ; et voici, une échelle dressée sur la terre, dont le bout touchait jusqu’aux cieux ; et voici, les Anges de Dieu montaient et descendaient par cette échelle. 13 Et voici, l’Eternel se tenait sur l’échelle, et il lui dit : Je suis l’Eternel, le Dieu d’Abraham ton père, et le Dieu d’Isaac ; je te donnerai et à ta postérité, la terre sur laquelle tu dors. 14 Et ta postérité sera comme la poussière de la terre, et tu t’étendras à l’Occident, à l’Orient, au Septentrion, et au Midi, et toutes les familles de la terre seront bénies en toi et en ta semence. 15 Et voici, je suis avec toi ; et je te garderai partout où tu iras ; et je te ramènerai en ce pays ; car je ne t’abandonnerai point que je n’aie fait ce que je t’ai dit. 16 Et quand Jacob fut réveillé de son sommeil, il dit : Certes ! l’Eternel est en ce lieu-ci, et je n’en savais rien. 17 Et il eut peur, et dit : Que ce lieu-ci est effrayant ! C’est ici la maison de Dieu, et c’est ici la porte des cieux. 18 Et Jacob se leva de bon matin, et prit la pierre dont il avait fait son chevet, et la dressa pour monument ; et versa de l’huile sur son sommet. 19 Et il appela le nom de ce lieu-là, Béthel : mais auparavant la ville s’appelait Luz. 20 Et Jacob fit un voeu, en disant : Si Dieu est avec moi, et s’il me garde dans le voyage que je fais, s’il me donne du pain à manger, et des habits pour me vêtir, 21 Et si je retourne en paix à la maison de mon père, certainement l’Eternel me sera Dieu. 22 Et cette pierre que j’ai dressée pour monument, sera la maison de Dieu ; et de tout ce que tu m’auras donné, je t’en donnerai entièrement la dîme.
Iisak lähettää Jaakobin Mesopotamiaan. Jaakobin uni ja lupaus Beetelissä.
1 Silloin Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi hänet; hän käski häntä ja sanoi hänelle: "Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä, 2 Hoos. 12:13vaan nouse ja mene Mesopotamiaan, isoisäsi Betuelin kotiin, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Laabanin tyttäristä. 3 Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko. 4 1. Moos. 12:1; 1. Moos. 13:15Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille." 5 Niin Iisak lähetti Jaakobin matkalle, ja hän lähti Mesopotamiaan Laabanin luo, joka oli aramilaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Eesaun äidin, veli.
6 Kun Eesau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimoa — sillä hän oli siunannut hänet, käskenyt häntä ja sanonut: "Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä" — 7 ja että Jaakob oli totellut isäänsä ja äitiänsä ja lähtenyt Mesopotamiaan, 8 silloin hän huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen Iisakille vastenmieliset; 9 1. Moos. 36:3ja niin Eesau meni Ismaelin luo ja otti Mahalatin, Aabrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren, vaimokseen entisten lisäksi.
10 Niin Jaakob lähti Beersebasta mennäksensä Harraniin. 11 Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan. 12 1. Moos. 35:1; 1. Moos. 48:3; Joh. 1:51Niin hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. 13 Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. 14 1. Moos. 12:3; 1. Moos. 18:18; 1. Moos. 22:17; 1. Moos. 26:4Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. 15 Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut."
16 Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: "Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt". 17 Ja pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: "Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti." 18 1. Moos. 31:13; 1. Moos. 35:14Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle. 19 1. Moos. 12:8 Ja hän kutsui paikan BeeteliksiNimi merkitsee: Jumalan huone.; mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus. 20 Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: "Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni, 21 niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani; 22 3. Moos. 27:30ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset".